Audiomedia Oy

Sitran Timo Lehesvirta: Suomen metsäkeskustelu polarisoitunutta ja ohipuhumista - Jokamiehenoikeus ei anna oikeutta metsien näennäisomistajuuteen

Jaa
Metsäkeskustelussa eletään identiteettipolitiikan suurta aikaa, sanoo luonnon monimuotoisuuden talousintegraatiotyötä Sitrassa tekevä Timo Lehesvirta. – Metsäkeskustelu on hyvin politisoitunut siksi, että meillä mennään nyt ilmasto- ja hiilikärjellä kaikessa kestävyyskeskustelussa. Meidän pitäisi puhua metsätalouden monitavoitteista, mihin kuuluu talouskäytön ja hiilen sidonnan lisäksi luonnon monimuotoisuus, metsien muut tuotteet, vesien suojelu, virkistyskäyttö ja maisema-arvot. Ilmastomuutoksen sopeutumistoimet ovat monialaisia ja keskeisiä Suomessa.

Metsäkeskustelu on polarisoitunutta ja ohipuhumista

Lehesvirran mielestä on tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet integroidaan maankäyttöön ja metsätalouteen. - Tämä keskustelun kokonaisvaltaisuuden puute on kauhistuttava asia. Jos hiili määrittää käytännön ratkaisut, niin silloin ollaan väärällä tiellä.

-Alamme luonnon jäsentämisen sijaan jäsentää toisiamme tiettyyn viiteryhmään ja sitä tämmöisessä polarisoituneessa metsäkeskustelussa helposti tehdään.

-Kun keskustelussa herkästi puhutaan ”meidän metsistämme”, on hyvä muistaa, että Suomen jokamiehenoikeudet on valtavan hieno asia ja siitä kannattaa olla kiitollinen. Muualla maailmassa ei tämänkaltaisia metsän käytön jokamiehen oikeuksia ole, eikä varsinkaan voi syntyä näennäisomistajuutta tai oikeutta maisemaan. Kun meillä on jokamiehen oikeuden kautta annettu pikku sormi, nyt halutaan koko käsi.

Metsien perheomistajuudella on ollut ja on Lehesvirran mukaan edelleen suuri merkitys, kun puhutaan metsien sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. - Kun yhteiskunta rakentuu monin tavoin pienen metsänomistajuuden varaan, myös metsänomistajien oikeudet tulee ottaa huomioon.

Metsän uudistamismenetelmät eivät ratkaise monimuotoisuuskysymystä

Metsäkeskustelun ytimessä on uudistusmenetelmät, avohakkuu vastaan peitteinen uudistaminen, mikä johtaa monimuotoisuuskeskustelun väärille raiteille. – Vaikka metsien uudistusmenetelmiä tulee monipuolistaa, ne eivät ole kuitenkaan se kipupiste, millä monimuotoisuusasiat ratkaistaan. Avohakkuita arvostellaan esteettisin mittarein, eikä puun 70-80 vuoden kiertoajan pituuden pohjalta. Tässä on paljon valeuutisointia tarjolla. Visuaalisuuden ja mielikuvien merkityksen kasvu viestinnässä on erittäin merkittävä.

Metsädialogi on tarpeen, mutta Lehesvirran mielestä on yhä tärkeämpää tunnistaa toisten ohipuhumisen määrä. - Metsäkeskustelu on pääosin ollut ohipuhumista. Metsä on toiselle elanto, toiselle riista-, marja- ja sienimaa ja kolmannelle pyhä paikka. Kun tähän yhdistetään jokamiehen oikeudet ja vapaa liikkuminen, niin metsän monimerkitys on yksi syy sille, miksi ohipuhumista tapahtuu.

-Syyllisiähän tässä haetaan ja sormella osoittamisesta pitää päästä pois, oli sitten kohteena kuka tahansa. Me olemme väistämättä siinä tilanteessa, että meidän tulee löytää aika käytännönläheinen ja pragmaattinen lähestymistapa myöskin metsäympäristö- ja monimuotoisuuskysymyksiin, muistuttaa Lehesvirta.

Monimuotoisuustavoitteissa korostuvat luonnon kauneus ja kulttuuriperinnearvot. - Luonnon monimuotoisuudella on erittäin suuri merkitys aidosti meidän terveyteemme sekä henkisesti että fyysisesti. Metsät ovat Suomen geenireservi ja kun elämme valtavaa bio- ja geenitekniikan vallankumousta, olemme ihan alussa ihmisen tietotaidon integroinnissa erilaisin biosysteemeihin.

-Luonnon monimuotoisuustavoitteet ja kestävä metsän taloudellinen käyttö ovat yhdistettävissä. Nykyisessä suojelukeskustelussa korostuvat ratkaisut, missä luonto karsinoidaan ihmistoiminnan ulkopuolelle. Vaikka tarvitsemmekin suojelualueiden verkoston tähän maahan, monimuotoisuuden tila ja merkitys ratkaistaan pitkälti suojeluverkoston ulkopuolella.

Monimuotoisuustavoitteet ja metsien talouskäyttö voidaan yhdistää

Kun erilaisen ilmaston seurauksena metsätuhoriskit kasvavat, on Lehesvirran mukaan puhuttava ekosysteemin kestävyydestä. - Miten sopeudumme ilmastonmuutokseen ja minkälaiset meidän puulajisuhteemme tulisi olla.

-Yksi keskeinen ja erittäin vaikuttava metsäluonnon tilaa parantava toimenpide on monipuolistaa Suomen puulajisuhteita. Se tarkoittaa koivun ja muiden lehtipuiden osuuden lisäämistä. Sekametsäisyys on keskeinen luonnollinen ja kustannustehokas keino pitää huolta myöskin olemassa olevien havupuiden terveydestä ja kasvuvoimasta.

Lehesvirran mukaan voimme yhtä aikaa vahvistaa luontoa, minimoida metsätuhoriskit, varmistaa hiilinielut ja monipuolistaa talousmetsien puutavaralajeja. - Kaikki voittavat. Samalla kaikki metsien liiketoimintapotentiaalia tarjoamat hyödyt ja palvelut vahvistuvat.

”Ilmastomuutoksen ja luontokadon merkitystä on tarkasteltava uudella tavalla.”

-Tärkein asia mikä metsissämme on tehty oikein, on käyttää teollisena puuna Suomeen jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja, joita kasvatetaan osana niiden alkuperäistä elinympäristöä.

Suurin osa metsien uhanalaisista lajeista esiintyy noin sadasosalla metsien pinta-alasta, lehdoissa, harjuilla ja palokohteilla. Jos uhanalaisten lajien määrää halutaan vähentää, nämä lajit vaativat erillisen hoitosuunnitelman. - On haettava hyväksyttäviä suojeluratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joihin voidaan integroida taloudellisia intressejä. Ilmastomuutoksen ja luontokadon merkitystä on tarkasteltava uudella tavalla.

Suurimmat virheet on tehty Lehesvirran mukaan metsien käytössä turvemaiden laajamittaisessa kuivatuksessa ja ojituksessa. - Ylimitoitetussa kuivatuksessa mentiin soille, missä puuston kasvulle ei ollut luotavissa edellytyksiä.

-Kun metsäkato on maailmassa keskeinen ongelma, Suomen metsäosaamisessa ovat perusasiat kohdallaan. Kun nyt haetaan kansainvälisellä sopimuksella metsäkadon pysäyttämistä, niin meillä on siitä lakikirjaus 150 vuoden takaa. Metsänuudistamisvelvoite vuodelta 1886 on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, muistuttaa Lehesvirta.

Puun tarina raaka-aineena vasta alussa

Perinteisiin tuotteisiin nojaavan metsäteollisuuden uudistuminen on meneillään. Puun tarina raaka-aineena on vasta alussa. - Painopaperi oli vuosikymmeniä menestystuote, mutta sitä korvaavia uusia puupohjaisia tuotteita ja ratkaisuja on kehitteillä monille aloille. Nyt rakennetaan tehtaita, missä tehdään muovia korvaavia tuotteita. Puun jakeista voi tehdä melkein mitä vain.

Lehesvirta muistuttaa, että puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen lisäksi on olemassa metsän tarjoamia aineettomia virkistyskäytön kaltaisia mahdollisuuksia sekä raaka-aineita, jotka voidaan integroida ravinnon tai lääkkeiden tuotantoon. –Metsäsektori katsoo liikaa puuta, kun voisi katsoa puun viereenkin. Siinä on uusia mahdollisuuksia antavan suuren biomassan taulu.

-Nyt tulee aktivoida tutkimus- ja kehitystyötä ja jäsentää metsät uudella tavalla niin, että voidaan löytää kehityskohteet biotalouteen. On myös määriteltävä mittarit, millä kestävyyttä mitataan. Tätä nykyistä metsäkeskustelua käydään ilman mittareita, joita eivät ole suojeluprosentit tai hallinnolliset päätökset. Nyt tarvitaan metsien käytön monitavoitteisuutta, mittareita ja yhteistyötä sekä rauhallista, mutta pontevaa kehitystyötä.

Puurakentamista Lehesvirta pitää hyvänä esimerkkinä puun todennetuista terveysvaikutuksista. - Ekomerkkien ja sertifikaattien rinnalle tarvitaan tietoa myös puun vaikutuksista loppukäytössä, jotta kuluttaja voi tehdä oikeita valintoja. Tähän vaikutusten todentamisen tarvitaan tiedeyhteisöä mukaan.

Suomen tulee profiloitua metsien monitavoitteissa

Suomessa tulisi Lehesvirran mielestä todentaa metsien monitavoitteiset mahdollisuudet.    -Vaikka metsäsektori on tehnyt näyttäviä brändikampanjoita, se ei riitä. Kun metsätalous on osa globaalia taloutta, missä ovat Suomen metsiä koskevat kansainväliset sitoumukset ja aloitteet. Mikä on Suomen viesti maailmalle edunvalvonnan näkökulmasta.

-Ympäristökysymykset ovat jo pitkään olleet yrityksissä luonteeltaan kehitysfunktion asioita, sen lisäksi että ne ovat viestintää, mitä tarvitaan kaikkialle. Nyt ollaan tekemässä uusia puupohjaisten tuotteiden laatunormeja, tuotteistamassa asioita sekä kehittämässä uutta ja paketoimassa vanhaa uuteen.

-Ekosysteemitilinpito tulee Suomeen tällä vuosikymmenellä lakisääteisenä velvoitteena ja maankäyttö- ja metsäratkaisuja aletaan arvioida myös luonnontoimien hyötyjen näkökulmasta. Siihen on haettava koko luonnon merkityksen ymmärrystä, niin että kun puhutaan luonnosta, puhumme taloudesta ja terveydestä uudella tavalla ja pragmatisoidaan se.


Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

timo.lehesvirta@sitra.fi

Kuvat

Timo Lehesvirta / Kuva: Topias Dean, Sitra
Timo Lehesvirta / Kuva: Topias Dean, Sitra
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye