Valituista aluevaltuutetuista jopa 77 prosenttia istuvia kunnanvaltuutettuja
Ilman aluevaltuutettua jääviä kuntia on ennakkotietojen mukaan 16 prosenttia eli 51 kuntaa. Näistä 40 on alle 5000 asukkaan kuntia. Asukasluvultaan suurin kunta ilman aluevaltuutettua on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalta.
”Suomen ensimmäisissä aluevaltuutetuissa on paljon samaan aikaan kunnanvaltuutettuna toimivia. Kerroimme ennen vaaleja, että jopa joka kolmas ehdolla ollut oli istuva kunnanvaltuutettu. Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
”Vaalitulosta analysoidessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kävimme juuri ei yhtä vaan 21 eri vaalia. Jokaisella hyvinvointialueella on hyvin omanlainen tilanteensa ja samaan aikaan sekä aluevaltuutettuina, että kunnanvaltuutettuina toimivien osuus vaihteleekin jossain määrin eri puolilla Suomea.”
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat sekä paljon yhdyspintoja, joilla tarvitaan toimivaa yhteistyötä.
”Suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. Ennakkoon pelätyn vastakkainasettelun sijaan uskonkin nyt syntyvän hyvät mahdollisuudet yhteisten tavoitteiden edistämiseen”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi.
Aluevaaleissa yli sata ehdokasta haki kolmen tason edustusta, eli he pyrkivät nykyisten kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan tehtäviensä lisäksi nyt myös aluevaltuustoon. Ennakkotietojen mukaan näyttää siltä, että heistä lähes kaikki tulivat valituksi.
Varsinaiset lukumäärät vahvistuvat, kun kunnat ovat suorittaneet tarkastuslaskennan.
Äänestysaktiivisuus jäi aluevaaleissa matalaksi
Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuus oli 47,5 prosenttia. Tämä on vähemmän kuin viime kesän kuntavaalien äänestysprosentti 55,1.
”Alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti oli toki hankalan koronatilanteenkin perusteella odotettavissa, mutta silti tietenkin erittäin harmillinen asia. Kyseessä on kuitenkin tärkeät vaalit, joissa valitaan päättäjät meidän kaikkien käyttämiin sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluihin”, Pekola-Sjöblom sanoo.
”Onneksi kaikkein pessimistisimmät arviot erittäin matalaksi jäävästä äänestysprosentista eivät toteutuneet. Siitä näkökulmasta tätä voisi arvioida eräänlaiseksi äänestysaktiivisuuden torjuntavoitoksi.”
Aluevaaleja ei tulevaisuudessa järjestetä nyt pidetyssä muodossa, sillä jatkossa kuntavaalit ja aluevaalit tullaan käymään samaan aikaan. Seuraavan kerran ne järjestetään vuonna 2025.
”Toivottavasti samaan aikaan käytävät vaalit aktivoivat paremmin uurnille. On myös hyvä huomata, että hyvinvointialueet eivät ole vielä kaikille tuttuja hallinnon tasoja. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet tunnetaan varmasti paremmin, mikä saattaa innostaa myös äänestämään”, Pekola-Sjöblom pohtii.
Aluevaalit osuivat haastavaan koronatilanteeseen - kunnat onnistuivat ansiokkaasti järjestelyissä
Kunnat joutuivat järjestämään aluevaalit vaikeassa koronapandemiatilanteessa. Kuntaliiton vaalien alla tekemän kyselyn mukaan kuitenkin suurin osa kunnista koki pystyvänsä järjestämään vaaleille mahdollisimman terveysturvalliset puitteet.
”Näissä vaaleissa kunnissa on jouduttu venymään paljon ja tekemään nopeallakin aikataululla terveysturvallisuutta edistäviä toimia. Kaiken kaikkiaan järjestelyt ovat onnistuneet ansiokkaasti”, Karhunen kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestintäasiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme