Valituista aluevaltuutetuista jopa 77 prosenttia istuvia kunnanvaltuutettuja

Ilman aluevaltuutettua jääviä kuntia on ennakkotietojen mukaan 16 prosenttia eli 51 kuntaa. Näistä 40 on alle 5000 asukkaan kuntia. Asukasluvultaan suurin kunta ilman aluevaltuutettua on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalta.

”Suomen ensimmäisissä aluevaltuutetuissa on paljon samaan aikaan kunnanvaltuutettuna toimivia. Kerroimme ennen vaaleja, että jopa joka kolmas ehdolla ollut oli istuva kunnanvaltuutettu. Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.

”Vaalitulosta analysoidessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kävimme juuri ei yhtä vaan 21 eri vaalia. Jokaisella hyvinvointialueella on hyvin omanlainen tilanteensa ja samaan aikaan sekä aluevaltuutettuina, että kunnanvaltuutettuina toimivien osuus vaihteleekin jossain määrin eri puolilla Suomea.”

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat sekä paljon yhdyspintoja, joilla tarvitaan toimivaa yhteistyötä.

”Suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. Ennakkoon pelätyn vastakkainasettelun sijaan uskonkin nyt syntyvän hyvät mahdollisuudet yhteisten tavoitteiden edistämiseen”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi.

Aluevaaleissa yli sata ehdokasta haki kolmen tason edustusta, eli he pyrkivät nykyisten kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan tehtäviensä lisäksi nyt myös aluevaltuustoon. Ennakkotietojen mukaan näyttää siltä, että heistä lähes kaikki tulivat valituksi.

Varsinaiset lukumäärät vahvistuvat, kun kunnat ovat suorittaneet tarkastuslaskennan.

Äänestysaktiivisuus jäi aluevaaleissa matalaksi

Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuus oli 47,5 prosenttia. Tämä on vähemmän kuin viime kesän kuntavaalien äänestysprosentti 55,1.

”Alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti oli toki hankalan koronatilanteenkin perusteella odotettavissa, mutta silti tietenkin erittäin harmillinen asia. Kyseessä on kuitenkin tärkeät vaalit, joissa valitaan päättäjät meidän kaikkien käyttämiin sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluihin”, Pekola-Sjöblom sanoo.

”Onneksi kaikkein pessimistisimmät arviot erittäin matalaksi jäävästä äänestysprosentista eivät toteutuneet. Siitä näkökulmasta tätä voisi arvioida eräänlaiseksi äänestysaktiivisuuden torjuntavoitoksi.”

Aluevaaleja ei tulevaisuudessa järjestetä nyt pidetyssä muodossa, sillä jatkossa kuntavaalit ja aluevaalit tullaan käymään samaan aikaan. Seuraavan kerran ne järjestetään vuonna 2025.

”Toivottavasti samaan aikaan käytävät vaalit aktivoivat paremmin uurnille. On myös hyvä huomata, että hyvinvointialueet eivät ole vielä kaikille tuttuja hallinnon tasoja. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet tunnetaan varmasti paremmin, mikä saattaa innostaa myös äänestämään”, Pekola-Sjöblom pohtii.

Aluevaalit osuivat haastavaan koronatilanteeseen - kunnat onnistuivat ansiokkaasti järjestelyissä

Kunnat joutuivat järjestämään aluevaalit vaikeassa koronapandemiatilanteessa. Kuntaliiton vaalien alla tekemän kyselyn mukaan kuitenkin suurin osa kunnista koki pystyvänsä järjestämään vaaleille mahdollisimman terveysturvalliset puitteet.

”Näissä vaaleissa kunnissa on jouduttu venymään paljon ja tekemään nopeallakin aikataululla terveysturvallisuutta edistäviä toimia. Kaiken kaikkiaan järjestelyt ovat onnistuneet ansiokkaasti”, Karhunen kertoo.

Tiedote 17.1.: Suurin osa kunnista arvioi voivansa järjestää melko terveysturvalliset puitteet aluevaaleille