Päivitetty Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto näyttää asuinalueiden erot
Huono-osaisuus Suomessa -karttapalveluun on tuotu uusimmat huono-osaisuutta kuvastavat tilastot postinumerotasolla. Se mahdollistaa eri asuinalueiden vertailun kuntien sisällä.
‒ Meillä puhutaan paljon alueellisesta segregaatiosta ja sosiaalisten ongelmien kasautumisesta tietyille asuinalueille. Karttapalvelun kautta voi seurata, onko tälle tilastollista pohjaa ja miten tietylle asuinalueelle kohdistetut toimenpiteet näkyvät myöhemmin muutoksena tilastoissa, asiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Toinen uudistus on huono-osaisuutta mittaava gini-kerroin, jonka avulla voi tarkastella hyvinvointierojen suhteellista jakaantumista uusien hyvinvointialueiden sisällä.
‒ Uudenmaan pilkkominen useampaan hyvinvointialueeseen tekee näkyväksi sen, miten heikosti Helsingillä menee monella huono-osaisuuden osa-alueella. Myös Kymenlaakson tilanne osoittaa suurta tarvetta hyvinvointierojen kaventamiseen, Kainulainen tiivistää.
Hyvä työkalu hyvinvointialueiden rakentajille
Karttasivusto pureutuu eriarvoisuuteen useilla inhimillistä huono-osaisuutta mittaavilla muuttujilla. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikais- tai nuorisotyöttömien osuus, alkoholikuolleisuus, väkivaltarikosten määrä, pienituloisuusaste tai itsensä yksinäiseksi kokevien osuus.
Sosiaalipolitiikan näkökulmasta tehokkainta on kohdistaa toimenpiteitä heikoimmin voiviin ryhmiin. Vaikuttavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ei voi tehdä ilman monipuolista tietoa.
‒ Osallisuustyössä olisi tärkeää edistää kaikkien hyvinvointia, ei vain valmiiksi hyvinvoivien, tutkija–kehittäjä Joakim Zitting Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Hyvinvointityötä tehdään jatkossa sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Karttapalvelu antaa eväitä tämän kokonaisuuden hahmottamiseen mm. hyvinvointialueiden rakentajille, kuntien hyvinvointityöstä vastaaville, erilaisille kehittämishankkeille ja palvelujärjestelmien uudistajille.
‒ Alueilla olisi tärkeää löytää yhteinen ymmärrys, mikä kenenkin rooli on hyvinvoinnin edistämisessä ja miten kaikki osapuolet pääsevät osallisuustyöhön mukaan, asiantuntija Varpu Wiens Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Karttapalvelun tausta
Palvelun käyttö on maksutonta, ja se on kehitetty Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran Diakin osahankkeessa. Sokra-koordinaatiota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Karttasivustoon valitut huono-osaisuusindikaattorit perustuvat Sotkanet.fi -palvelusta löytyviin tilastotietoihin. Postinumerotason tarkastelussa on käytetty Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta löytyviä tilastoja.
Karttapalvelua on jo hyödynnetty paikallisen päätöksenteon tukena eri puolilla Suomea. Sen kautta on haettu tietoa esimerkiksi Rovaniemen, Järvenpään ja Siilinjärven hyvinvointikertomuksiin. Karttapalvelua hyödynnetään myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteiden seurannassa yhtenä mittarina.
Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu on arvokas apuväline myös monille toimittajille, sillä palvelussa on helppoa verrata oman kotikunnan tai -seudun asioita koko maan keskiarvoon.
>> Huono-osaisuus Suomessa karttapalvelu: https://www.diak.fi/eriarvoisuus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari KainulainenasiantuntijaDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:040 869 6018sakari.kainulainen@diak.fiJoakim Zittingtutkija, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hankeDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:050 356 9918joakim.zitting@diak.fiVarpu WiensasiantuntijaDiakonia-ammattikorkeakoulu
Puh:050 505 3622varpu.wiens@diak.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen mm. hanketoimintansa kautta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
Diakin ja Eloisan strateginen yhteistyö vahvistaa hyvinvointia Etelä-Savossa2.5.2024 08:43:00 EEST | Tiedote
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa) ovat tehneet strategisen yhteistyösopimuksen. Tulevaisuudessa Diak ja Eloisa tekevät yhteistyötä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön alueilla.
Kun pelkkä hoito ei riitä29.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Hoiva-alalla on huutava pula työntekijöistä ja resurssit ovat vähissä. Siksi Hoivan tukipalvelut -hankkeessa keskitytäänkin Mikkelin ja koko Etelä-Savon hoiva-alan tukemiseen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien sekä maahan muuttaneiden nuorien ja työikäisten ohjautumista alalle halutaan kehittää. Hankkeen kohderyhmää ovat myös Etelä-Savon toimijat, joiden verkostoyhteistyötä halutaan parantaa sekä sote-henkilöstö, jolle tarjotaan koulutusta ja tukea.
Tukea, ruokaa ja turvaverkkoja – Iissä rakennetaan asukkaille parempaa arkea18.4.2024 13:14:53 EEST | Tiedote
Iin kunnassa tehdystä tutkimuksesta selviää kuntalaisten huoli hyvinvoinnista ja taloudellisesta pärjäämisestä. Prikka kiertoon- ja HOP-hankkeiden yhteistyön tavoitteena on tukea kunnan asukkaiden hyvinvointia.
Työhyvinvoinnin parantaminen voi vahvistaa kotihoidon työntekijöiden sitoutumista12.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Kotihoidon henkilöstön työhyvinvointiin panostamalla voidaan lisätä myös alan pitovoimaa, uskoo sosionomi Anu Mennander. Hän tutki YAMK-opinnäytetyössään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstön työhyvinvointia ja havaitsi, että negatiivisesta julkisuuskuvasta huolimatta kotihoitotyössä myös viihdytään.
Tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan yhteiskunnallisten yritysten avulla11.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan päätavoitteena on tehdä taloudellisten voittojen sijaan yhteiskunnallista hyvää. Monimutkaisten ongelmien maailmassa niille on yhä enemmän kysyntää, siksi niille tuleekin kanavoida nykyistä enemmän tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme