Etla: Venäjän-viennin loppuminenkaan ei riitä suistamaan Suomea talouskriisiin, ei edes energiakriisiin

Suomen ja Venäjän välinen liiketoiminta on vuosien mittaan selvästi hiipunut. Väheneminen koskee niin maiden välistä kauppaa kuin tytäryritysten kautta tapahtuvaa paikallista läsnäoloakin. Vielä 2010-luvun alussa Venäjälle suuntautuva vienti synnytti Suomessa arvonlisää, joka vastasi runsasta kahta prosenttia Suomen bkt:stä.

Nykyään Suomen Venäjän-viennin osuus on enää niin pieni, että jos vienti loppuisi – eikä tulisi muita reaktioita – ei Suomen bruttokansantuote putoaisi kuin runsaalla prosentilla. Arvio ilmenee tuoreesta Etla-Muistiosta Venäjän merkitys suomalaisille yrityksille (Etla Muistio 105), jonka ovat laatineet Aki Kangasharju, Jyrki Ali-Yrkkö ja Johannes Hirvonen.

– Tämä reilun prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain sillä oletuksella, että yritykset eivät onnistuisi löytämään lainkaan korvaavia markkinoita. Todennäköisempää kuitenkin on, että ainakin osittain korvaavia markkinoita löytyisi, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Suomen ja Venäjän väliset talousyhteydet ovat 2010-luvulla kuihtuneet niin paljon, että uusien sanktioiden myötä edelleen vähenevät yhteydet eivät saa enää aikaiseksi talouskriisiä Suomessa. Taantuma edellyttäisi sodan eskaloitumista, energiakriisin syvenemistä ja nykyistä laaja-alaisempia tekijöitä. Kasvun hidastumiselta ja inflaation kiihtymiseltä ei kuitenkaan voida välttyä, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Raaka-aineiden ja energian tuonnin ehtyminen toisi hetkellisesti ongelmia

Tuonnin kautta Venäjän merkitys Suomelle on suurempi. Tuonti Venäjältä on nykyisin noin tuplasti suurempaa kuin vienti, joten tuonnin voimakas vähentyminen voisi aiheuttaa vakaviakin ongelmia Suomen talouteen. Vaikutusten suuruus riippuisi siitä, missä määrin yritykset pystyisivät löytämään korvaavia hankintakanavia.

Tuontihyödykkeet ovat valtaosin raaka-aineita ja vähän jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta kymmenen prosenttia hankitaan Venäjältä. Myös raudan ja teräksen tuonnin putoaminen voisi aiheuttaa ongelmia. Suomen tuontiriippuvuus koskee erityisesti öljyä ja muita energiatuotteita.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Maakaasun ja sähkön osalta Suomi pystyisi todennäköisesti löytämään vaihtoehtoisia markkinoita, Etla arvioi. Suomen maakaasuntuonnista noin viidesosa tuli viime vuonna Virosta ja määrää voitaisiin helposti kasvattaa.

– Sähkön osalta Venäjän tuonti voitaisiin todennäköisesti korvata pohjoismaisilla vaihtoehdoilla, tosin sähkön korvaaminen nostaisi kustannuksia. Öljyn tuonnin loppumisella olisi suuremmat vaikutukset, mutta jollain aikavälillä vaihtoehtoisia hankintakanavia löydettäisiin, arvioi Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.

Sodan vaikutuksia Euroopan ilmastopolitiikkaan on jo spekuloitu, kun länsi pakotteineen pyrkii eroon Venäjän öljystä ja kaasusta.

– Venäjän aloittama hyökkäyssota todennäköisesti nopeuttaa Suomen ja koko EU:n irrottautumista Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja kiihdyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa sekä niihin liittyvää t&k-toimintaa, toteaa Etlan Aki Kangasharju.

Venäjällä toimii paljon suomalaisfirmojen tytäryrityksiä – vaikka määrä onkin laskenut

Moni suomalainen yritys on jo ehtinyt ilmoittaa vetäytyvänsä kokonaan Venäjän markkinoilta Ukrainan sodan takia. Vaikka suomalaisten tytäryritysten toiminta Venäjällä on viime vuosikymmenen kuluessa supistunut lähes kolmasosalla, on toiminta edelleen mittavaa.

Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimii lähes 300 suomalaisyhtiön tytäryritystä, joiden henkilöstömäärä ja liikevaihto ovat tosin supistuneet viime vuosikymmenenä. Euroissa mitattu liikevaihdon pudotus on ollut peräti 40 prosenttia. Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimivat tytäryritykset tuottivat liikevaihtoa 6,5 miljardia euroa.

Suomessa sen sijaan toimii vain harvoja venäläisten yritysten tytäryrityksiä, ja niiden määrä on pienentynyt puolella viime vuosikymmenen aikana. Nykyisellään tytäryrityksiä toimii Suomessa vain parisen kymmentä, ja niiden määrä ja merkitys Suomen kokonaistalouden kannalta on pieni.

Ali-Yrkkö, Jyrki, Hirvonen, Johannes & Kangasharju, Aki: Venäjän merkitys suomalaisille yrityksille (Etla Muistio 105)

Liitteet:

Kuviot: Suomen bruttovienti Venäjälle, Venäjän-vientiä harjoittavien yritysten määrä Suomessa & Raakaöljyn tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen.

Taulukot: Top 10 -vientitavarat Venäjälle ja Valko-Venäjälle viennin arvon mukaan vuonna 2021 & Top 10 -tuontitavarat Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuonnin arvon mukaan vuonna 2021.