Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Venäjän-viennin loppuminenkaan ei riitä suistamaan Suomea talouskriisiin, ei edes energiakriisiin

Jaa
Suomen Venäjän-viennin pysähtyminen pudottaisi Suomen bruttokansantuotetta vain runsaalla prosentilla, arvioi Etla tänään julkaistussa Venäjä-analyysissa. Prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain siinä tapauksessa, että yritykset eivät löytäisi korvaavia markkinoita. Tuonnin samanaikainen voimakas väheneminen Venäjältä lisää ongelmia, mutta vaikutukset riippuvat siitä, missä määrin yritykset pystyvät löytämään uusia korvaavia markkinoita ja hankintakanavia. Etlan arvio on, että pelkästään Suomen ja Venäjän välisten, jo vuosia pienentyneiden, talousyhteyksien katkeaminen ei riitä aikaansaamaan talouskriisiä tai taantumaa Suomessa.
Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Suomen ja Venäjän välinen liiketoiminta on vuosien mittaan selvästi hiipunut. Väheneminen koskee niin maiden välistä kauppaa kuin tytäryritysten kautta tapahtuvaa paikallista läsnäoloakin. Vielä 2010-luvun alussa Venäjälle suuntautuva vienti synnytti Suomessa arvonlisää, joka vastasi runsasta kahta prosenttia Suomen bkt:stä.

Nykyään Suomen Venäjän-viennin osuus on enää niin pieni, että jos vienti loppuisi – eikä tulisi muita reaktioita – ei Suomen bruttokansantuote putoaisi kuin runsaalla prosentilla. Arvio ilmenee tuoreesta Etla-Muistiosta Venäjän merkitys suomalaisille yrityksille (Etla Muistio 105), jonka ovat laatineet Aki Kangasharju, Jyrki Ali-Yrkkö ja Johannes Hirvonen.

– Tämä reilun prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain sillä oletuksella, että yritykset eivät onnistuisi löytämään lainkaan korvaavia markkinoita. Todennäköisempää kuitenkin on, että ainakin osittain korvaavia markkinoita löytyisi, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Suomen ja Venäjän väliset talousyhteydet ovat 2010-luvulla kuihtuneet niin paljon, että uusien sanktioiden myötä edelleen vähenevät yhteydet eivät saa enää aikaiseksi talouskriisiä Suomessa. Taantuma edellyttäisi sodan eskaloitumista, energiakriisin syvenemistä ja nykyistä laaja-alaisempia tekijöitä. Kasvun hidastumiselta ja inflaation kiihtymiseltä ei kuitenkaan voida välttyä, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Raaka-aineiden ja energian tuonnin ehtyminen toisi hetkellisesti ongelmia

Tuonnin kautta Venäjän merkitys Suomelle on suurempi. Tuonti Venäjältä on nykyisin noin tuplasti suurempaa kuin vienti, joten tuonnin voimakas vähentyminen voisi aiheuttaa vakaviakin ongelmia Suomen talouteen. Vaikutusten suuruus riippuisi siitä, missä määrin yritykset pystyisivät löytämään korvaavia hankintakanavia.

Tuontihyödykkeet ovat valtaosin raaka-aineita ja vähän jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta kymmenen prosenttia hankitaan Venäjältä. Myös raudan ja teräksen tuonnin putoaminen voisi aiheuttaa ongelmia. Suomen tuontiriippuvuus koskee erityisesti öljyä ja muita energiatuotteita.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Maakaasun ja sähkön osalta Suomi pystyisi todennäköisesti löytämään vaihtoehtoisia markkinoita, Etla arvioi. Suomen maakaasuntuonnista noin viidesosa tuli viime vuonna Virosta ja määrää voitaisiin helposti kasvattaa.

– Sähkön osalta Venäjän tuonti voitaisiin todennäköisesti korvata pohjoismaisilla vaihtoehdoilla, tosin sähkön korvaaminen nostaisi kustannuksia. Öljyn tuonnin loppumisella olisi suuremmat vaikutukset, mutta jollain aikavälillä vaihtoehtoisia hankintakanavia löydettäisiin, arvioi Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.

Sodan vaikutuksia Euroopan ilmastopolitiikkaan on jo spekuloitu, kun länsi pakotteineen pyrkii eroon Venäjän öljystä ja kaasusta.

– Venäjän aloittama hyökkäyssota todennäköisesti nopeuttaa Suomen ja koko EU:n irrottautumista Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja kiihdyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa sekä niihin liittyvää t&k-toimintaa, toteaa Etlan Aki Kangasharju.

Venäjällä toimii paljon suomalaisfirmojen tytäryrityksiä – vaikka määrä onkin laskenut

Moni suomalainen yritys on jo ehtinyt ilmoittaa vetäytyvänsä kokonaan Venäjän markkinoilta Ukrainan sodan takia. Vaikka suomalaisten tytäryritysten toiminta Venäjällä on viime vuosikymmenen kuluessa supistunut lähes kolmasosalla, on toiminta edelleen mittavaa.

Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimii lähes 300 suomalaisyhtiön tytäryritystä, joiden henkilöstömäärä ja liikevaihto ovat tosin supistuneet viime vuosikymmenenä. Euroissa mitattu liikevaihdon pudotus on ollut peräti 40 prosenttia. Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimivat tytäryritykset tuottivat liikevaihtoa 6,5 miljardia euroa.

Suomessa sen sijaan toimii vain harvoja venäläisten yritysten tytäryrityksiä, ja niiden määrä on pienentynyt puolella viime vuosikymmenen aikana. Nykyisellään tytäryrityksiä toimii Suomessa vain parisen kymmentä, ja niiden määrä ja merkitys Suomen kokonaistalouden kannalta on pieni.

Ali-Yrkkö, Jyrki, Hirvonen, Johannes & Kangasharju, Aki: Venäjän merkitys suomalaisille yrityksille (Etla Muistio 105)

Liitteet:

Kuviot: Suomen bruttovienti Venäjälle, Venäjän-vientiä harjoittavien yritysten määrä Suomessa & Raakaöljyn tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen.

Taulukot: Top 10 -vientitavarat Venäjälle ja Valko-Venäjälle viennin arvon mukaan vuonna 2021 & Top 10 -tuontitavarat Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuonnin arvon mukaan vuonna 2021.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Lataa
Suomen bruttovienti Venäjälle, mrd. eur
Suomen bruttovienti Venäjälle, mrd. eur
Lataa
Venäjän-vientiä harjoittavien yritysten määrä Suomessa, lkm
Venäjän-vientiä harjoittavien yritysten määrä Suomessa, lkm
Lataa
Raakaöljyn tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen, arvo ja määrä.
Raakaöljyn tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen, arvo ja määrä.
Lataa
Top 10 -vientitavarat Venäjälle ja Valko-Venäjälle viennin arvon mukaan vuonna 2021
Top 10 -vientitavarat Venäjälle ja Valko-Venäjälle viennin arvon mukaan vuonna 2021
Lataa
Top 10 -tuontitavarat Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuonnin arvon mukaan vuonna 2021
Top 10 -tuontitavarat Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuonnin arvon mukaan vuonna 2021
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote

Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye