Uutismedialla tärkeä rooli kamppailussa väärää tietoa vastaan

Kansainvälisessä Media for Democracy Monitor -tutkimushankkeessa tutkittiin johtavien uutismedioiden ja demokratian suhdetta 18 maassa, myös Suomessa. Suomen osuuden ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston viestinnän tutkijat.

Vaikka uutismediat pyrkivät korjaamaan julkisuudessa virheellisiä tietoja, ne saattavat samalla tahattomasti osallistua tällaisten väitteiden levittämiseen. Kamppailu väärän tiedon leviämistä vastaan edellyttää myös hyvin koulutettuja toimittajia, tarpeeksi resursseja toimituksiin ja panostamista tutkivaan journalismiin. Esimerkkeinä maista, joissa tässä on onnistuttu, nostetaan tutkimuksessa esiin Kanada, Iso-Britannia ja Pohjoismaat.

Digitalisoituminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta se on myös iskenyt medioiden talouteen

Monissa maissa tutkivasta journalismista on tullut eräänlainen luksustuote, johon harvalla toimituksella on varaa. Tuloksista välittyykin ristiriita:

- Yhtäältä digitaaliset välineet tarjoavat uusia mahdollisuuksia tiedonhankintaan ja journalismiin. Toisaalta digitalisoituminen on rapauttanut monien medioiden taloustilannetta ja siten mahdollisuuksia panostaa tutkivaan journalismiin, sanoo yliopistonlehtori Kari Karppinen Helsingin yliopistosta.

Laadukas journalismi ei synny itsestään, vaan edellyttää aikaa ja resursseja sekä rakenteellista tukea toimituksille sen mahdollistamiseksi.

- Myös Suomessa journalismin resurssit ovat niukentuneet, vaikka uutismedian taloudellinen asema muuten on kansainvälisesti katsoen vakaa, Karppinen kertoo.
   

Ongelmina journalismin läpinäkyvyys ja toimitusten sisäinen demokratia

Myös toimitusten omaan läpinäkyvyyteen ja sisäisiin käytäntöihin havaittiin tutkimuksessa liittyvän jännitteitä. Uutismediat vaativat avoimuutta muilta yhteiskunnallisilta instituutioilta, mutta usein niiden omien käytäntöjen läpinäkyvyydessä olisi parannettavaa.

- Suurin osa tutkituista uutismedioista ei myöskään noudata sisäisen demokratian periaatteita toimitusten omassa päätöksenteossa, Karppinen toteaa.

Tutkimushankkeen pohjalta on julkaistu kolme kirjaa, joista uusimmassa hankkeen tutkijat vertailevat tuloksia maiden välillä. Vuoden 2021 tuloksia myös verrataan ajallisesti kymmenen vuoden takaiseen, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran. Koko tutkimushanketta koordinoi Salzburgin yliopisto.

Kokoomateos “Success and Failure in News Media Performance: Comparative Analysis in The Media for Democracy Monitor 2021” on avoimesti saatavilla osoitteessa: http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1641194&dswid=-277

Tutkimushankkeen yhteyshenkilöt Suomessa:

Kari Karppinen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, 050 300 1356, kari.karppinen@helsinki.fi

John Grönvall, tutkija, Helsingin yliopisto, 050 368 4608, john.gronvall@helsinki.fi

Marko Ala-Fossi, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, 040 190 4149, marko-ala-fossi@helsinki.fi

 

Media for Democracy Monitor (MDM) 2021 on johtavien uutismedioiden ja demokratian suhdetta eri maissa tarkasteleva pitkittäistutkimus. Viestinnän ja politiikan tutkijoiden kehittämää mittaristoa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kymmeneen maahan. Vuoden 2011 tutkimuksen tulokset on julkaistu vapaasti saatavilla olevana kirjana (https://www.nordicom.gu.se/en/publikationer/media-democracy-monitor ) sekä Euromedia Research Groupin verkkosivuilla (www.euromediagroup.org/mdm). Vuosina 2020–2021 tutkimus toistettiin 18 maassa. Nordicom on julkaissut uusimman tutkimuksen maakohtaiset tulokset kaksiosaisena kirjana vuonna 2021  (https://www.nordicom.gu.se/en/publications/media-democracy-monitor-2021).

Hanketta koordinoi Euromedia Research Group tutkimusverkosto ja sen johtaja on Salzburgin yliopiston viestintäpolitiikan ja -talouden professori Josef Trappel (josef.trappel@sbg.ac.at)

Tutkimuksen Suomen osuudesta vastaa tutkimusryhmä, johon kuuluu Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sekä John Grönvall, Kari Karppinen ja Hannu Nieminen Helsingin yliopistosta.