Haitallisten vieraslajien torjunnan rahoituksen avustushaun toisen hakukierroksen päätökset on tehty – 27 hanketta sai rahoitusta
![Jättiputket voivat kasvaa hyvin kookkaiksi ja ne valtaavat nopeasti kasvualaa ympäristöstään. Kuva: Reima Leinonen, Kainuun ELY-keskus.](/data/images/00272/f6d274a0-2707-4e65-827a-40065a7f77a6-w_720.jpg)
Toisella hakukierroksella loppuvuodesta 2021 hakemuksia saapui hankehausta vastaavaan Kainuun ELY-keskukseen yhteensä 37 kappaletta ja haettu avustussumma oli noin 1,21 miljoonaa euroa. Rahaa oli tällä hakukierroksella jaossa 580 000 euroa, joten monta hyvää hanketta jäi tälläkin kertaa rahoittamatta.
Kainuun ELY-keskuksella on valtakunnallinen ELY-keskusten vieraslajitehtävien koordinaatiovastuu, joten avustuspäätökset on tehty Kainuussa. Avustushakemukset ja hankkeet on valittu ja käsitelty tiiviissä yhteistyössä kaikkien alueellisten ELY-keskusten kanssa. Tällä varmistettiin kunkin hankkeen kohdalla paras mahdollinen paikallistuntemus avustuspäätöksiä tehtäessä.
Avustuksia hakivat kunnat, kaupungit, yhdistykset ja yhteisöt. Avustusta myönnettiin varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin sekä hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta myönnettiin myös vieraslajineuvontaan ja torjuntatoimenpidekokeiluihin. Avustusta voitiin myöntää lähtökohtaisesti enintään puolet hankkeen kustannuksista. Toisen puolen rahoituksesta hakija kattaa omalla rahoituksella, johon voi sisältyä myös talkootyötä.
Rahoitetuissa hankkeissa torjutaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja eli kasvi- tai eläinlajia, joka sisältyy joko kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi hankkeiden on toteutettava haitalliseksi säädettyjen vieraslajien hallintasuunnitelmaa. Rahoitetuissa hankkeissa painotettiin varsinaisia torjuntatöitä, jotka kohdistuivat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille tai niiden lähialueille sekä rantaluontoon ja saaristoon. Valtaosassa rahoitetuissa hankkeissa osallistetaan myös nuoria vieraslajien torjuntaan.
Vieraslajien torjunta hyödyttää koko paikkakuntaa edistäen alkuperäisten lajien palautumista käsitellyille alueille. Alkuperäiskasveja kasvavat elinympäristöt edistävät luonnon monimuotoisuutta, virkistävät asukkaita ja tekevät alueesta houkuttavan.
Hakukierroksella rahoitetut hankkeet maakunnittain
Uusimaa
4 hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, komealupiini, espanjansiruetana, jättiputket ja jättitattaret luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Mukana hankkeissa on myös uusia torjuntatoimenpidekokeiluja sekä neuvontaa, ja hankkeissa osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Hankkeet ovat 1-vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Karkkilan kaupunki, Kirkkonummen kunta, Routioseura sekä Talman kyläyhdistys.
Varsinais-Suomi ja Satakunta
4 hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu, jättiputket, jättitattaret, minkki, supikoira ja kiehkuravesirutto. Hankkeiden kohteet ovat luonnonsuojelualueilla, virkistysalueilla ja niiden läheisyydessä, rantaluonnossa ja saaristossa. Hankkeet ovat 2-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Porin ja Paimion kaupungit, Aurajokisäätö, Paimionjoki-yhdistys sekä Ahmasveden hoitoyhdistys. Näissäkin hankkeissa pyritään osallistamaan nuoria vieraslajien torjuntatöihin, ja mukana on myös kansalaisten neuvontahankkeita.
Häme ja Pirkanmaa
6 hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat komealupiini, jättipalsami, lännenpalsami, jättiputket, espanjansiruetana, jättitattaret ja kurtturuusu. Hankkeet kohdistuvat luonnonsuojelualueille, virkistysalueille sekä niiden lähialueille ja rantaluontokohteisiin. Hankkeet ovat 1-3 -vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Tampereen kaupunki, Sastamalan kaupunki, Hollolan kunta, Padasjoen kunta, LC Lahti/Ankkurit sekä Punkalaitumen 4H-yhdistys. Näissäkin hankkeissa pyritään osallistamaan nuoria vieraslajien torjuntatöihin, ja mukana on myös neuvontahankkeita.
Etelä-Savo
1 hanke, jota vetää Savonlinnan Seudun Kolomonen yhteistyössä ympäristöhuolen pidon yritysryppään (157 jäsentä) kanssa. Torjuttavina lajeina ovat jättipalsami, jättiputket, jättitattaret, kurtturuusu ja komealupiini. Talkoopainotteisessa ”Jättiläiset kuriin” -hankkeessa torjutaan vieraslajeja ja lisätään tietämystä niiden torjunnasta.
Etelä-Pohjanmaa
3 hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, jättiputket, komealupiini sekä täplärapu. Hankkeet ovat 1-3-vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Pietarsaaren kaupunki, Ähtärin ZooResort Oy sekä Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus. Hankekohteet ovat luonnoltaan arvokkaita perinnemaisema- ja rantakohteita ja niissä osallistetaan nuoria torjuntatöihin. Rapuhankkeessa pyritään estämään täpläravun leviämistä Kyrönjoen pääuomaan.
Keski-Suomi
1 hanke, jossa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, jättiputket, kurtturuusu ja komealupiini lähivirkistysalueilla ja niiden läheisyydessä sekä rantaluonnossa. Hanke on 3-vuotinen ja sen toteuttajana on Joutsan kunta. Mukana hankkeessa on myös torjuntatoimenpidekokeiluja.
Kaakkois-Suomi
3 hanketta, joissa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, jättiputket, kurtturuusu, jättitattaret, keltamajavankaali ja komealupiini luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä sekä rantaluonnossa. Hankkeet ovat 2-3-vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Pohjois-Kymen Luonto. Mukana hankkeissa on myös torjuntatoimenpidekokeiluja.
Pohjois-Savo
2 hanketta, jossa torjutaan jättipalsamia, kurtturuusua ja komealupiinia luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä sekä rantaluonnossa. Hankkeet ovat 3-vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Tuusniemen kunta ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri.
Pohjois-Karjala ja Kainuu
Maakunnista ei ole tänä vuonna rahoitettavia hankkeita.
Pohjois-Pohjanmaa
1 hanke, jossa torjuttavia lajeja ovat jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini sekä pienpedoista minkki. Hanke on 1-vuotinen ja ne kohdistuvat rantaluontoon, luonnonsuojelualueille ja virkistysalueille sekä niiden läheisyyteen. Hankkeissa on myös torjuntatoimenpidekokeiluja ja sen toteuttaa Oulun kaupunki.
Lappi
2 hanketta, joissa torjutaan jättipalsamia, jättiputkia, kurtturuusua ja komealupiinia luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä sekä rantaluonnossa. Hankkeet ovat 1-3-vuotisia ja niiden toteuttajina ovat Keminmaan kunta ja Pidä Lappi siistinä- yhdistys.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus
Reima Leinonen, vieraslajikoordinaattori
p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi
Jari Pesonen, yksikön päällikkö
p. 0295 023 861, jari.k.pesonen@ely-keskus.fi
Kuvat
![Jättiputket voivat kasvaa hyvin kookkaiksi ja ne valtaavat nopeasti kasvualaa ympäristöstään. Kuva: Reima Leinonen, Kainuun ELY-keskus.](/data/images/00272/f6d274a0-2707-4e65-827a-40065a7f77a6-w_240.jpg)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Sinilevätilanne jatkuu runsaana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)25.7.2024 11:52:03 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen meri- ja sisävesialueilla viime viikkoon nähden. Sekä Saaristomerellä että Selkämerellä on havaittu runsaita sinileväesiintymiä. Saaristomerellä levää on havaittu hyvin runsaissa määrin aina sisäsaaristosta ulkosaaristoon, esimerkiksi Naantalissa, Kaarinassa, Kemiönsaarella ja Paraisilla sinilevää on ollut paljon.
Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)18.7.2024 11:48:48 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta satelliittikuviin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa, mutta runsaita havaintoja on myös Selkämereltä. Suurin osa leväesiintymistä on sijainnut merialueilla, mutta myös joillakin sisävesialueilla on havaittu sinilevää.
Förbindelsebåtstrafiken till Kalvö i Borgå fortsätter från och med 18.7.17.7.2024 14:46:08 EEST | Tiedote
Den avbrutna förbindelsebåtstrafiken till Kalvö kommer att fortsätta från och med i morgon (18.7). Till alla förbindelsebåtsrutter i Borgå och Sibbo har nu hittats tillfälliga trafikanter. De tillfälliga trafikanterna fortsätter på Borgå och Sibbo rutterna tills en långvarig trafikeringslösning kan ordnas.
Yhteysalusliikenne Porvoon Kalvöhön jatkuu 18.7. alkaen17.7.2024 14:46:08 EEST | Tiedote
Porvoon yhteysalusreitin keskeytynyt liikenne Kalvöhön jatkuu huomenna (18.7.) alkaen. Kaikille Porvoon ja Sipoon yhteysalusreiteille on löydetty nyt tilapäiset liikennöitsijät. Tilapäiset palveluntuottajat jatkavat Porvoon ja Sipoon reiteillä liikennöintiä, kunnes pysyvä ratkaisu saadaan järjestettyä.
Liikennekatkos Kaitainsalmentiellä Sotkamossa17.7.2024 09:16:12 EEST | Tiedote
Maantierummun vaihtotyö katkaisee liikenteen Kaitainsalmentiellä Sotkamossa. Liikenne katkaistaan vaihtotyön ajaksi 29.7. – 7.8.2024. Liikenne ohjataan kiertoreitille, joka kulkee Ristijärventien, Kainuuntien, Pohjavaarantien, Pekkiläntien ja Hyttisentien kautta takaisin Kaitainsalmentielle. Urakoitsijana toimii Savon Kuljetus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme