Lasten syövät koettelevat erityisesti äitien mielenterveyttä
Äitien mielenterveyteen pitkään kestävää vaikutusta ennustavat erityisesti hoivataakkaan liittyvät tekijät. Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla niitä vanhempia, joiden alle 20-vuotias lapsi sairastui syöpään vuosina 2000–2016. Vanhempien mielenterveyden muutoksia mitattiin psyykenlääkeostojen avulla.
Lapsen syöpädiagnoosia edeltävän vuoden aikana 11 prosenttia äideistä ja seitsemän prosenttia isistä osti psyykenlääkkeitä vähintään kerran. Välittömästi diagnoosia seuraavan vuoden aikana lääkitys yleistyi äideillä kuusi ja isillä kolme prosenttiyksikköä.
- Naiset käyttävät yleisesti ottaen enemmän psyykenlääkkeitä kuin miehet, mikä voi osittain selittää miksi lääkitys yleistyi diagnoosin jälkeen enemmän äideillä kuin isillä, kommentoi väestötieteen yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Vanhempien psyykenlääkitys yleistyi heti lapsen syöpädiagnoosin jälkeen riippumatta syöpätyypistä, sairastuneen lapsen iästä tai muista hoivataakkaan vaikuttavista tekijöistä. Sen sijaan näillä tekijöillä oli merkitystä sille, miten nopeasti psyykenlääkityksen yleisyys palasi lapsen diagnoosin jälkeen sairastumista edeltävälle tasolle.
- Tämä oli odotettavissa, sillä vaikeudet yhdistää sairastuneen lapsen hoito muihin velvollisuuksiin alkavat todennäköisesti näkyä selvemmin ajan myötä, Metsä-Simola kertoo.
Perheille tärkeää tarjota pitkäkestoista tukea
Niillä äideillä, joiden lapsi oli sairastuessaan alle 10-vuotias tai joilla oli myös muita kotona asuvia alaikäisiä lapsia, psyykenlääkitys pysyi diagnoosin jälkeen pidempään koholla verrattuna muihin äiteihin. Isillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu.
- Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lapsen sairastuessa äidit ottavat keskimäärin enemmän vastuuta hoidosta ja ovat pidempään poissa töistä kuin isät. Tämä näyttäisi kuormittavan äitien mielenterveyttä pitkällä aikavälillä, toteaa Metsä-Simola.
Tutkimuksessa seurattiin vanhempien mielenterveyden muutoksia viisi vuotta lapsen diagnoosin jälkeen. Keskushermoston syöpiin sairastuneiden lasten äideillä psyykenlääkitys pysyi koko tämän ajan selvästi koholla diagnoosia edeltävään tasoon verrattuna.
- Perheille olisi tärkeää tarjota tukea tarpeeksi pitkään, myös aktiivisten syöpähoitojen päättymisen jälkeen, sanoo Metsä-Simola.
Tutkimus on julkaistu Cancer Medicine –lehdessä ja saatavilla verkossa:
http://doi.org/10.1002/cam4.4662
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme