Pandemia haastoi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluintoa ja lisäsi voimakkaasti uupumusta

Helsingin yliopiston opiskelijat olivat pääsääntöisesti etäopetuksessa pandemian ajan keväästä 2020 kevääseen 2022. Tutkimusryhmä selvitti akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron johdolla Helsingin yliopiston opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia keväällä 2020, loppuvuodesta 2020 ja keväällä 2021. Tutkimukseen osallistui 4712 Helsingin yliopiston opiskelijaa.
– Tutkimuksemme osoittaa, että opiskeluinto romahti ja opiskelu-uupumus lisääntyi voimakkaasti pandemian aikana. Opiskeluinto oli kaikkein alhaisinta loppuvuodesta 2020, kun taas opiskelu-uupumus lisääntyi koko pandemian ajan, Salmela-Aro sanoo.
Opiskeluinto on myönteistä opiskeluhyvinvointia kuvaava tila, jota ilmentävät tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen opiskeluun. Opiskelu-uupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy opiskeluun liittyvän stressin seurauksena. Opiskelu-uupumusta kuvaa uupumusasteinen väsymys, kyyninen negatiivinen suhtautuminen opiskeluun ja riittämättömyyden kokemukset opiskelijana. Opiskelu-uupumus ennustaa edelleen masennusta ja ahdistusta ja opiskeluinto puolestaan elämäntyytyväisyyttä.
– Opiskeluun liittyvä pahoinvointi läikkyy siis muille elämänalueille, kuten pandemian aikana selvästi havaittiin, Salmela-Aro toteaa.
Alussa vaatimusten ja voimavarojen välinen ristiriita uuvutti
Opiskeluhyvinvointiin vaikuttavat vaatimukset, voimavarat ja psykologiset perustarpeet. Keskeisiä psykologisia perustarpeita ovat autonomia, yhteenkuuluvaisuus ja onnistumisen kokemukset.
Tulokset osoittavat, että ensimmäisenä pandemiavuotena vaatimusten ja voimavarojen välinen ristiriita oli keskeinen opiskelu-uupumusta lisäävä ja intoa laskeva tekijä. Ne selittivät jopa yli puolet opiskelu-uupumuksen vaihtelusta ensimmäisenä pandemiavuonna.
Opiskelijoita uuvuttivat uudet etäopiskelun vaatimukset kuten etätyön määrä. Samalla voimavarat kuten saatu tuki eivät riittäneet. Myös digitaalisuus toi haasteita ensimmäisenä pandemiavuotena. Voimavaroista erityisesti tuki, resilienssi ja itsesäätelytaidot suojasivat opiskelijoita.
Psykologiset perustarpeet korostuvat kriisitilanteessa
Toisena pandemiavuotena psykologiset perustarpeet selittivät voimakkaasti opiskeluhyvinvointia. Ne selittivät yli puolet opiskelu-uupumuksen vaihtelusta.
– Vitkuttelu laski onnistumisen kokemuksia ja opiskelijat kokivat olevansa yksin vailla opiskeluyhteisöä. Opiskelijoiden ääni ei kuulunut, Salmela-Aro sanoo.
– Tulokset osoittavat, miten tärkeitä psykologiset perustarpeet ovat kriisitilanteessa. Opiskelijoita pitää kuunnella, on luotava yhteisöllisyyttä ja onnistumisen kokemuksia.
Hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä
Tutkimuksen tulokset vahvistavat OECD:n oppimisen kompassin suosituksia.
Hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Uudet taidot, kuten resilienssi ovat keskeisiä taitoja, joihin opiskelussa tulisi panostaa. Yliopisto on tärkeä kehityksellinen yhteisö, jota ei voi virtuaalisesti korvata.
Salmela-Aro huomauttaa, että tukea mietittäessä on muistettava myös opiskelijoiden moninaisuus: osa opiskelijoista pärjäsi etäopiskelussa hyvin, osa alkoi jopa kukoistaa. Pandemia lisäsi polarisaatiota eli suurensi eroja opiskelijoiden pärjäämisessä.
– Tutkimuksemme tuloksia kannattaa hyödyntää nyt uuden kriisin keskellä. Juuri kun oli siirrytty pandemian heikentyessä vihdoin toipumisvaiheeseen ja takaisin kampukselle iski uusi geopoliittinen kriisi, joka haastaa voimakkaasti opiskelijoiden hyvinvointia tilanteessa, jossa voimavarat ovat valmiiksi loppuun kulutettu. Tämä kriisi kohdistuu vahvasti nimenomaan nuoriin ja nuoriin aikuisiin.
Artikkeli Study Burnout and Engagement During COVID-19 Among University Students: The Role of Demands, Resources, and Psychological Needs on julkaistu Journal of Happiness Studies -lehdessä
Tutkimuksen teki akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro työryhmineen. Ryhmään kuuluvat Katja Upadyaya, Inka Ronkainen ja Lauri Hietajärvi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia ja Strategisen tutkimuksen neuvosto, EduRESCUE
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro, puhelin 02941 23255, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme