Turku jäänyt pientalojen rakentamisessa naapurikuntien vauhdista

Turkuun rakentuvien pientalojen määrä on laskenut viime vuosina radikaalisti. Vertailu kymmenen suurimman kaupungin välillä osoittaa, että Turussa on myönnetty kolmanneksi vähiten pientalojen rakennuslupia kahtena edellisenä vuonna.

Kehitys on voimistunut viime vuosien aikana. Kun vuosina 2000−2009 Turun asuntorakentamisesta puolet oli omakotitaloja, oli määrä 2010­−2019 enää viidennes. Yksinomaan kahden viime vuoden aikana pientaloille myönnettyjen rakennuslupien määrä on vähentynyt vajaan kolmanneksen. Omakotiliitto pitää Turun kehitystä huolestuttavana.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander painottaa, että myös isoissa kaupungeissa on tarvetta pientalorakentamiselle. ”Suomalaisten suosituin asumismuoto on asuinpaikasta riippumatta pientalo. Kun ottaa huomioon, että muuttoliike yleisesti kohdistuu suurkaupunkeihin, on kehitys Turussa erittäin huolestuttavaa”, Silander sanoo.

Varsinais-Suomessa naapurikunnat ovat hyötyneet Turun kankeista rakennuslupakäytännöistä ja kohtuuhintaisten pientalotonttien puutteesta, todetaan Omakotiliiton Varsinais-Suomen Piiristä. Alueella pientalojen rakentaminen keskittyykin nimenomaan Turun naapurikuntiin ja niiden kehittyviin keskustoihin. Naapurikunnissa pientalojen rakennuslupia myönnettiin viime vuonna viisinkertainen määrä (511) verrattuna Turkuun (108).

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskolan mukaan Turku aikoo kuitenkin hakea asuntomessuja vuodeksi 2027 tai 2028 ja aikoo myös lisätä tuntuvasti pientalojen määrä.

Uusi yleiskaava pirstaloi pientaloalueet

Turussa keskustaa ympäröivät ja perinteisesti arvostetut pientaloalueet ovat lisäksi kokemassa suuria muutoksia, mikäli uusi yleiskaavaehdotus hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Uudessa yleiskaavassa aiemmin pientalovaltaisiksi merkityt asuinalueet (AP) muuttuisivat pelkästään asuinalueiksi (A). Sen myötä pientalovaltaiset alueet tiivistyisivät ja omakotitalojen kylkeen olisi mahdollisuus kaavoittaa pientaloalueen alkuperäisen hengen vastaisesti kerrostaloja. Uusi yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta vuosiksi eteenpäin.

Myös yleiskaavassa muuttuviksi alueiksi merkittyjen alueiden tutkailu vahvistaa käsitystä, että vanhoja omakotitaloalueita tiivistetään nimenomaan kerrostaloilla. Uudet pientalot sen sijaan yleensä tunnutaan ohjaavan kauas keskustasta ja palveluiden läheltä.

”Toteutuessaan yleiskaava antaa jatkokaavoitukselle entistä vapaammat kädet ja voimistaa vallalla olevaa suuntausta. Pientaloalueet pirstoutuvat ja niiden identiteetti katoaa”, näkee Silander.

Turkulaiset omakotiaktiivit pelkäävät, että uuden yleiskaavan myötä menetetään pientaloalueiden viihtyisyyttä. Vehreät vanhat omakotitaloalueet ovat rikkautta ja olennainen osa myös isoja kaupunkeja, paikalliset toteavat. Alueiden ilmeestä selvästi poikkeavien korkeiden kerrostalojen nouseminen ahtaasti pientalojen naapuriin muuttaa alueiden luonnetta rajusti. Kaupunkirakennetta tiivistettäessä olisi huolehdittava ihmisystävällisyydestä ja luonnon säilymisestä. Kaupunkimaisemaan kuuluvat olennaisesti puut ja puistot, muistuttavat asukkaat.