Viherlevät limoittavat kalaverkkoja Suomenlahden rannikolla
Suomen ympäristökeskukseen on tullut maalis-huhtikuussa ilmoituksia kalaverkkojen limoittumisesta jään alla Suomenlahden rannikolla. Ilmiö oli tänä keväänä poikkeuksellisen voimakas Sipoon saaristossa. Limoittumisen aiheuttajiksi on todettu pääasiassa viherlevät. Limoittumista on havaittu myös Helsingin ja Haminan edustoilla. Viherlevien kasvua on suosinut pitkä jääpeitekausi yhdessä aurinkoisen sään kanssa. Viherlevät viihtyvät viileässä vedessä. Ne eivät ole myrkyllisiä.
Sipoon Gumbostrandissa kalastava Gustaf Nordenswan ilmoitti verkkojensa poikkeuksellisen voimakkaasta limoittumisesta SYKEen huhtikuussa. ”Olen kalastanut verkoilla tällä alueella 1970-luvun puolivälistä lähtien. Verkkojen kevättalvinen limoittuminen jään alla on 2000-luvulla yleistynyt, mutta kulunut kevät on ollut ylivoimaisesti pahin”, kertoo Nordenswan.
Limoittumisen pääasiallisiksi aiheuttajiksi osoittautuivat SYKEn tutkimuksissa rihmamaiset viherlevät, mutta levänäytteissä havaittiin myös piileviä, jotka ovat tyypillistä kevätlajistoa. Helsingin Lauttasaaren edustalta otetuissa näytteissä havaittiin pääasiassa piileviä, mutta myös hajoavia viherlevärihmoja.
Pitkä jääpeitteinen kausi on saattanut suosia viherlevien kasvua
SYKEn johtavan tutkijan Harri Kuosan mukaan meriekosysteemissä ei tiedetä tapahtuneen sellaisia muutoksia, jotka suosisivat nimenomaan viherlevien aiheuttamaa verkkojen limoittumista.
”Tänä keväänä Suomenlahden rannikolla on ollut pitkään vahva jääpeite. Yhdessä aurinkoisen sään kanssa se on saattanut suosia erityisesti kylmässä vedessä viihtyvien rihmamaisten viherlevien kasvua. Myöhemmin keväällä verkkojen limoittumista rannikoilla aiheuttavat yleensä piilevät. Kasviplanktonlevien kevätkukinta saavuttaa huippunsa, kun jäät ovat lähteneet”, toteaa Kuosa.
Lisätietoa hänen mukaansa tarvitaan limoittumista aiheuttavien leväyhteisöjen koostumuksen ja valtalajiston mahdollisista muutoksista.
Levien kasvu alkaa kiihtyä keväällä jo jääpeitteen alla heti kun valon määrä lisääntyy. Levien kasvuunsa tarvitsemia ravinteita on keväällä vedessä runsaasti.
"Kasviplanktonin kevätkukinta jää usein vähemmälle huomiolle kuin kesän sinileväkukinta, sillä vesillä liikutaan keväällä vähemmän. Kevätkukinta ei myöskään aiheuta terveysriskejä. Kasviplanktonin kevätkukinnassa valtalajeina ovat piilevät ja panssarisiimalevät”, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen SYKEstä.
Rehevöityminen lisää verkkojen limoittumista
”Mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä enemmän levät voivat hyödyntää niitä kasvuunsa. Näin rehevöityminen lisää myös verkkojen limoittumista”, sanoo Sirpa Lehtinen.
Suomenlahden rannikonläheiset vedet ovat ekologiselta tilaltaan vain välttäviä tai tyydyttäviä. Vesien hyvä tila on tavoitteena saavuttaa EU:n alueella vuoteen 2027 mennessä.
”Vesien hyvää tilaa ei kuitenkaan Suomenlahdella kyetä rehevöitymisen osalta saavuttamaan laajoillakaan toimenpiteillä tavoiteaikataulussa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila. Hän viittaa SYKEn viime vuonna julkaisemaan selvitykseen (LINKKI: https://tietokayttoon.fi/-//10616/selvitys-nykyiset-vesiensuojelutoimenpiteet-eivat-riita-turvaamaan-itameren-rannikkovesien-elinvoimaisuutta).
”Hyvän tilaan voidaan päästä vain toteuttamalla maatalouden suojelutoimet kaikessa laajuudessaan, myös esimerkiksi peltojen kipsikäsittely. Toimenpiteet vaikuttaisivat positiivisesti juuri rannikkovesien kevätkauden tilanteeseen”, painottaa Knuuttila.
Verkkoja limoittavat viherlevät ja piilevät eivät ole myrkyllisiä
Viherlevistä esimerkiksi Ulothrix-suvun levät esiintyvät erityisen runsaana viileän veden aikaan. Viherlevät eivät ole myrkyllisiä. Keväällä Suomen merialueilla runsaina esiintyvät piilevät voivat värjätä veden ruskeaksi, mutta nekään eivät ole myrkyllisiä.
Ulothrix-suvun viherlevät aiheuttivat poikkeuksellisen runsasta verkkojen limoittumista Helsingin edustan sisäsaaristossa myös maaliskuussa 2010 ja 2013. Aphanizomenon-sinilevä taas oli valtalajina limoittuneista verkoista otetuissa näytteissä itäisellä Suomenlahdella Virolahden ulkosaaristossa maaliskuussa 2012. Piilevät taas limoittivat verkkoja Perämerellä Laivaniemessä huhtikuussa 2012 ja Selkämerellä Porin Ämttöönlahden edustalla maaliskuussa 2016.
Verkot voivat limoittua kevään lisäksi myös muina vuodenaikoina. Levien lisäksi verkkoja ovat limoittaneet myös ripsieläimet ja koukkuvesikirput.
Lisätietoja
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353
Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 286
Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 106
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Mid-summer blue-green algae situation remains moderate in most parts of the country10.7.2025 13:15:00 EEST | Press release
Observations of blue-green algae in inland waters have slightly decreased since last week. In coastal areas, the situation has remained stable, and less blue-green algae have been observed than is typical for midsummer. However, in open sea areas, blue-green algae have been observed slightly more than last week, based on satellite images.
Cyanobakteriesituationen under högsommaren har fortsatt varit måttlig i större delen av landet10.7.2025 13:15:00 EEST | Pressmeddelande
Observationer av cyanobakterier i insjöar har minskat något sedan förra veckan. I kustområdena har situationen varit stabil, och färre cyanobakterier har observerats än vad som är typiskt för högsommaren. Till havs har dock cyanobakterier observerats något mer än förra veckan, baserat på satellitbilder.
Keskikesän sinilevätilanne pysynyt maltillisena suurimmassa osassa maata10.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot sisävesillä ovat hieman vähentyneet viime viikosta. Rannikkoalueilla tilanne on pysynyt vakaana, ja sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti keskikesällä. Avomerellä sinilevää on kuitenkin havaittu satelliittikuvien perusteella paikoittain hieman viime viikkoa enemmän.
Utredning: Havsvindkraft ska styras utanför de känsligaste fågelområdena7.7.2025 16:16:22 EEST | Pressmeddelande
För att skydda fåglarna bör havsvindkraftverk byggas helt utanför de mest riskfyllda områdena, rekommenderar en utredning publicerad av Finlands miljöcentral. I analysen som beretts av en omfattande expertgrupp sammanställs känsliga fågelområden i Finlands havsområde och presenteras rekommendationer som stöd för planeringen av havsvindkraft.
Stadsmiljöerna bör planeras bättre än i nuläget för äldre personer7.7.2025 09:02:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral och MBT-nätverket informerar: I de finländska stadsregionerna och kommunerna ökar andelen äldre invånare snabbt. Man kan i betydande omfattning påverka äldre personers välbefinnande och smidigheten i vardagen med hjälp av långsiktig planering och gott underhåll av den byggda miljön. Finlands miljöcentral (Syke) och MBT, det rikstäckande sparring- och utvecklingsnätverket för kommunerna, har undersökt stadsmiljön ur de äldre invånarnas perspektiv och tagit fram ny information, rekommendationer och verktyg för att förbättra den. Dessa har sammanställts i publikationen ”Hållbart åldersvänlig stad”, som nyligen blivit klar, och i separata verksamhetsrekommendationer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme