Viherlevät limoittavat kalaverkkoja Suomenlahden rannikolla

Suomen ympäristökeskukseen on tullut maalis-huhtikuussa ilmoituksia kalaverkkojen limoittumisesta jään alla Suomenlahden rannikolla. Ilmiö oli tänä keväänä poikkeuksellisen voimakas Sipoon saaristossa. Limoittumisen aiheuttajiksi on todettu pääasiassa viherlevät. Limoittumista on havaittu myös Helsingin ja Haminan edustoilla. Viherlevien kasvua on suosinut pitkä jääpeitekausi yhdessä aurinkoisen sään kanssa. Viherlevät viihtyvät viileässä vedessä. Ne eivät ole myrkyllisiä.

Sipoon Gumbostrandissa kalastava Gustaf Nordenswan ilmoitti verkkojensa poikkeuksellisen voimakkaasta limoittumisesta SYKEen huhtikuussa. ”Olen kalastanut verkoilla tällä alueella 1970-luvun puolivälistä lähtien. Verkkojen kevättalvinen limoittuminen jään alla on 2000-luvulla yleistynyt, mutta kulunut kevät on ollut ylivoimaisesti pahin”, kertoo Nordenswan.

Limoittumisen pääasiallisiksi aiheuttajiksi osoittautuivat SYKEn tutkimuksissa rihmamaiset viherlevät, mutta levänäytteissä havaittiin myös piileviä, jotka ovat tyypillistä kevätlajistoa. Helsingin Lauttasaaren edustalta otetuissa näytteissä havaittiin pääasiassa piileviä, mutta myös hajoavia viherlevärihmoja.

Pitkä jääpeitteinen kausi on saattanut suosia viherlevien kasvua

SYKEn johtavan tutkijan Harri Kuosan mukaan meriekosysteemissä ei tiedetä tapahtuneen sellaisia muutoksia, jotka suosisivat nimenomaan viherlevien aiheuttamaa verkkojen limoittumista.

”Tänä keväänä Suomenlahden rannikolla on ollut pitkään vahva jääpeite. Yhdessä aurinkoisen sään kanssa se on saattanut suosia erityisesti kylmässä vedessä viihtyvien rihmamaisten viherlevien kasvua. Myöhemmin keväällä verkkojen limoittumista rannikoilla aiheuttavat yleensä piilevät. Kasviplanktonlevien kevätkukinta saavuttaa huippunsa, kun jäät ovat lähteneet”, toteaa Kuosa.

Lisätietoa hänen mukaansa tarvitaan limoittumista aiheuttavien leväyhteisöjen koostumuksen ja valtalajiston mahdollisista muutoksista.

Levien kasvu alkaa kiihtyä keväällä jo jääpeitteen alla heti kun valon määrä lisääntyy. Levien kasvuunsa tarvitsemia ravinteita on keväällä vedessä runsaasti.

"Kasviplanktonin kevätkukinta jää usein vähemmälle huomiolle kuin kesän sinileväkukinta, sillä vesillä liikutaan keväällä vähemmän. Kevätkukinta ei myöskään aiheuta terveysriskejä. Kasviplanktonin kevätkukinnassa valtalajeina ovat piilevät ja panssarisiimalevät”, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen SYKEstä.

Rehevöityminen lisää verkkojen limoittumista

”Mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä enemmän levät voivat hyödyntää niitä kasvuunsa. Näin rehevöityminen lisää myös verkkojen limoittumista”, sanoo Sirpa Lehtinen.

Suomenlahden rannikonläheiset vedet ovat ekologiselta tilaltaan vain välttäviä tai tyydyttäviä. Vesien hyvä tila on tavoitteena saavuttaa EU:n alueella vuoteen 2027 mennessä.

”Vesien hyvää tilaa ei kuitenkaan Suomenlahdella kyetä rehevöitymisen osalta saavuttamaan laajoillakaan toimenpiteillä tavoiteaikataulussa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila. Hän viittaa SYKEn viime vuonna julkaisemaan selvitykseen (LINKKI: https://tietokayttoon.fi/-//10616/selvitys-nykyiset-vesiensuojelutoimenpiteet-eivat-riita-turvaamaan-itameren-rannikkovesien-elinvoimaisuutta).

”Hyvän tilaan voidaan päästä vain toteuttamalla maatalouden suojelutoimet kaikessa laajuudessaan, myös esimerkiksi peltojen kipsikäsittely. Toimenpiteet vaikuttaisivat positiivisesti juuri rannikkovesien kevätkauden tilanteeseen”, painottaa Knuuttila.

Verkkoja limoittavat viherlevät ja piilevät eivät ole myrkyllisiä

Viherlevistä esimerkiksi Ulothrix-suvun levät esiintyvät erityisen runsaana viileän veden aikaan. Viherlevät eivät ole myrkyllisiä. Keväällä Suomen merialueilla runsaina esiintyvät piilevät voivat värjätä veden ruskeaksi, mutta nekään eivät ole myrkyllisiä.

Ulothrix-suvun viherlevät aiheuttivat poikkeuksellisen runsasta verkkojen limoittumista Helsingin edustan sisäsaaristossa myös maaliskuussa 2010 ja 2013. Aphanizomenon-sinilevä taas oli valtalajina limoittuneista verkoista otetuissa näytteissä itäisellä Suomenlahdella Virolahden ulkosaaristossa maaliskuussa 2012. Piilevät taas limoittivat verkkoja Perämerellä Laivaniemessä huhtikuussa 2012 ja Selkämerellä Porin Ämttöönlahden edustalla maaliskuussa 2016.

Verkot voivat limoittua kevään lisäksi myös muina vuodenaikoina. Levien lisäksi verkkoja ovat limoittaneet myös ripsieläimet ja koukkuvesikirput.

Lisätietoja

Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353

Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 286

Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 106