Suomessa on henkivakuutusvaje: vain murto-osalla kotitalouksista on elintason säilyttävä henkivakuutus huoltajan kuoleman varalle
10.5.2022 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan taloudellista menetystä, jonka perheen huoltajan kuolema aiheuttaisi. Sen arvioiminen ei ole kuitenkaan helppoa.
Suomessa henkivakuutuksia otetaan hyvin vaihtelevasti, ja vain murto-osalla kotitalouksista ne riittävät ylläpitämään jäljelle jääneen perheen elintason. Tällöin syntyy henkivakuutusvajetta. Tuoreessa Etla-tutkimuksessa Henkivakuutusvaje Suomessa (Etla Raportti 129) kartoitetaan suomalaisten vapaaehtoista henkivakuuttamista, kuolemasta aiheutuvan taloudellisen menetyksen suuruutta sekä niiden erotuksena laskettavaa kuolemanvaraturvan vajetta. Tutkimuksessa käytettiin ainutlaatuista aineistoa, joka rakentui Suomen väestön ja kotitaloudet sisältävästä Tilastokeskuksen aineistosta sekä kattavasta ja edustavasta henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle luovuttamasta aineistosta henkivakuutuksista vuosilta 2018–2020. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry.
Vakuutusvaje arvioitiin huoltajan kuoleman aiheuttamien työtulojen menetyksen, vähentyneen kulutuksen, jäljelle jääneen nettovarallisuuden, lakisääteisten perhe-eläkkeiden ja vapaaehtoisten riskihenkivakuutusten avulla. Laskelmissa ei ole mukana henkivakuutus- tai eläkesäästöjen turvaamiseksi otettuja vakuutuksia.
Tulosten perusteella keskimääräinen henkivakuutuksen korvaussumma, noin 73 000 euroa, riittäisi keskimäärin elintason ylläpitämiseen huoltajan kuollessa. Suurin ongelma syntyykin siitä, että riskihenkivakuutus on vain noin joka kymmenennellä suomalaisella. Vakuutuksen ottaminen ja summan suuruus vaihtelivat: vakuutukset ovat muita suuremmat työikäisillä, suurempituloisilla ja avioliitossa olevilla henkilöillä sekä henkilöillä, jotka asuvat 3–5 hengen kotitalouksissa.
– Tutkimuksessamme tulot, parisuhde ja lapset lisäävät vakuutusten kysyntää ennustetusti. Vakuutusten hankkineiden ikä sen sijaan painottuu elinkaarella liian myöhäiseksi. Lisäksi oli yllättävää havaita se, kuinka harvalla on vapaaehtoinen henkivakuutus, pohtii Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Ropponen, Olli - Kuusi, Tero - Valkonen, Tarmo: Henkivakuutusvaje Suomessa (Etla Raportti 129)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiTarmo ValkonenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050-329 6014tarmo.valkonen@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme