Kiinteistöverouudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin
18.5.2022 15:07:58 EEST | Rakli | Tiedote
Hallituksen esitys kiinteistöverotuksen arvostusperiaatteiden uudistamisesta on lausuttavana tällä hetkellä. Keskeisimpänä muutoksessa on maapohjan verotusarvon määrittelyn uudistaminen. Uudistuksen kokonaisvaikutusta kiinteistön verokuormaan on kuitenkin mahdotonta arvioida, koska maapohjien yksityiskohtaisia hintakarttoja ei ole julkistettu. Verotusarvojen määritykseen liittyy myös huomattavia epävarmuustekijöitä. Pahimmillaan ne voivat johtaa tilanteeseen, jossa verotusarvot ovat kiinteistön markkina-arvoa korkeammat.
”Kiinteistövero on kiinteistön merkittävin yksittäinen kuluerä, ja on kohtuutonta, että lainsäädännöllä luodaan niin kiinteistö- ja rakentamisalalle kuin koko yhteiskuntaan merkittävää epävarmuutta yli vuoden ajaksi. Kiinteistöjen kustannukset ja tuotot eivät ole yhteiskunnalle yhdentekeviä: Elinkeinotoiminnalle ja vähittäiskaupalle toimitilat ovat merkittävä kuluerä, ja tuotoilla on oma roolinsa niin eläkemenojen rahoituksessa kuin yksityishenkilöiden sukanvarressa”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Raklin teettämän vaikutustenarvioinnin mukaan yksittäisten kiinteistöjen kohdalla uudistus voi johtaa huomattavaan nousuun maksettavan veron määrässä.
”Tämä voi johtaa kiinteistön arvon laskuun, sekä lisätä vuokralaisten kustannuksia, sillä osassa kiinteistöjä vuokralainen maksaa kiinteistöveron osana hoitovuokraa”, toteaa Kotaniemi.
Erityisen pahalta uudistus näyttää kauppakeskustoimialan kannalta, sillä valtiovarainministeriön laskelman mukaan rakennuksesta maksettavan kiinteistöveron määrä kasvaisi keskimäärin 56 prosenttia.
Kohtuuttomien korotusten välttämistä on uudistuksessa tavoiteltu säännöllä, joka määrää vuosina 2024–2026 kiinteistöveron nousulle 30 prosentin vuosittaisen katon, jonka ylittävä osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Tällainen nousu maksettavassa kiinteistöverossa on kiinteistönomistajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Rakli esittääkin, että kiinteistövero saisi tilanteesta riippumatta nousta enintään 15 prosenttia vuodessa.
Lisätietoa:
Miika Kotaniemi
Johtaja, kiinteistösijoittaminen
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
0407020015
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika KotaniemiJohtaja, kiinteistösijoittaminen
Puh:0407020015miika.kotaniemi@rakli.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Hoivakiinteistöjen uudisrakentamisen tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä20.5.2026 09:45:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu oli vahvaa ja muuta euroaluetta nopeampaa kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Piristyvä talouskasvu alkaa tukea toimistomarkkinaa ja yksityisen kulutuksen piristyminen antaa nostetta myös liiketilojen ja tuotannollisten kiinteistöjen kysyntään. Hoivakiinteistöissä uudisrakentamisen tarve on merkittävä vuosina 2026-2050. Eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa vertailussa Suomen jyrkästi kasvava hoidon tarve erottuu joukosta. Näin kertoo juuri julkaistu Raklin toimitilamarkkinakatsaus.
Yhdyskuntakehittämisen ja -rakentamisen sääntelyltä kaivataan ennakoitavuutta investointeihin8.5.2026 09:13:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on antanut lausuntonsa luonnoksista hallituksen esityksiksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja yhdyskuntarakentamislaiksi. Rakli näkee, että laeilla pitäisi edistää kestävää yhdyskuntarakennetta, investointiedellytyksiä ja kuntien elinvoimaa. Sääntelyn tulee olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja mahdollistaa hankkeiden sujuva toteutus.
Oulun seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Hotelli- ja liiketilarakentaminen Oulussa monia muita kaupunkeja vilkkaampaa20.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistökauppavolyymi nousi Oulussa kahta edellistä vuotta korkeammaksi vuonna 2025. Ulkomaiset sijoittajat olivat osapuolina useissa Oulun seudulla tehdyissä merkittävissä kaupoissa. Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet matalina, ja etenkin vapaarahoitteinen vuokra-asuntorakentaminen on edelleen Oulussa pysähdyksissä. Hotellirakentamisen volyymit ovat kuitenkin Oulussa muuta maata korkeampia, ja toimitilarakentaminen on pysynyt muutenkin melko aktiivisena. Sekä vuokra-asuntojen että toimistojen käyttöasteet ovat Oulussa melko korkeita muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Asuntovuokrat ovat kuitenkin viimeisen vuoden aikana laskeneet. Oulun keskustan toimistojen ja liiketilojen vuokrakehitys on tasaista.
Tampereen seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Kiinteistömarkkinat vilkastuivat vuonna 202513.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden kauppavolyymi nousi vuonna 2025 Tampereen seudulla noin 350 miljoonaan euroon. Asuntorakentamisen volyymit ovat laskeneet selvästi 2020-luvun alun huippuvuosista, mutta valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on Tampereen seudulla pysynyt melko aktiivisena. Asuntovuokrat jatkoivat nousuaan vuonna 2025 ja vuokrien nousuodotukset ovat Tampereella edelleen muita kaupunkeja vahvempia. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet yli 95 prosentissa. Tampereen seudun sijoituskiinteistöjen arvot laskivat vuonna 2025 neljättä vuotta peräkkäin, mutta kokonaistuotto oli jälleen koko maan keskiarvon yläpuolella.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö lievässä kasvussa1.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli maaliskuun 2026 lopussa tyhjää toimistotilaa 791 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 18,1 prosenttia. Vajaakäyttö väheni eniten Pitäjänmäellä ja nousi Kalasatamassa. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 10,1 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme