Kiinteistöverouudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin
Hallituksen esitys kiinteistöverotuksen arvostusperiaatteiden uudistamisesta on lausuttavana tällä hetkellä. Keskeisimpänä muutoksessa on maapohjan verotusarvon määrittelyn uudistaminen. Uudistuksen kokonaisvaikutusta kiinteistön verokuormaan on kuitenkin mahdotonta arvioida, koska maapohjien yksityiskohtaisia hintakarttoja ei ole julkistettu. Verotusarvojen määritykseen liittyy myös huomattavia epävarmuustekijöitä. Pahimmillaan ne voivat johtaa tilanteeseen, jossa verotusarvot ovat kiinteistön markkina-arvoa korkeammat.
”Kiinteistövero on kiinteistön merkittävin yksittäinen kuluerä, ja on kohtuutonta, että lainsäädännöllä luodaan niin kiinteistö- ja rakentamisalalle kuin koko yhteiskuntaan merkittävää epävarmuutta yli vuoden ajaksi. Kiinteistöjen kustannukset ja tuotot eivät ole yhteiskunnalle yhdentekeviä: Elinkeinotoiminnalle ja vähittäiskaupalle toimitilat ovat merkittävä kuluerä, ja tuotoilla on oma roolinsa niin eläkemenojen rahoituksessa kuin yksityishenkilöiden sukanvarressa”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Raklin teettämän vaikutustenarvioinnin mukaan yksittäisten kiinteistöjen kohdalla uudistus voi johtaa huomattavaan nousuun maksettavan veron määrässä.
”Tämä voi johtaa kiinteistön arvon laskuun, sekä lisätä vuokralaisten kustannuksia, sillä osassa kiinteistöjä vuokralainen maksaa kiinteistöveron osana hoitovuokraa”, toteaa Kotaniemi.
Erityisen pahalta uudistus näyttää kauppakeskustoimialan kannalta, sillä valtiovarainministeriön laskelman mukaan rakennuksesta maksettavan kiinteistöveron määrä kasvaisi keskimäärin 56 prosenttia.
Kohtuuttomien korotusten välttämistä on uudistuksessa tavoiteltu säännöllä, joka määrää vuosina 2024–2026 kiinteistöveron nousulle 30 prosentin vuosittaisen katon, jonka ylittävä osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Tällainen nousu maksettavassa kiinteistöverossa on kiinteistönomistajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Rakli esittääkin, että kiinteistövero saisi tilanteesta riippumatta nousta enintään 15 prosenttia vuodessa.
Lisätietoa:
Miika Kotaniemi
Johtaja, kiinteistösijoittaminen
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
0407020015
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika KotaniemiJohtaja, kiinteistösijoittaminen
Puh:0407020015miika.kotaniemi@rakli.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus – tällä kaudella ala ylitti tavoitteensa jo ennen määräaikaa9.10.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 alkavaan uuteen kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen on jo lähtenyt mukaan 35 kiinteistöalan yritystä ja yhteisöä. Sopimus on osoittautunut hyväksi keinoksi tehostaa energiankäyttöä: tämän vuoden lopussa päättyvällä sopimuskaudella kiinteistöala ylitti tavoitteensa jo ennen määräaikaa.
Nuoret suhtautuvat entistä myönteisemmin vuokra-asumiseen8.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla on positiivinen mielikuva vuokra-asumisesta. Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Nuorten mielikuvissa vuokra-asuminen näyttäytyy aiempaa positiivisemmassa valossa. Erityisesti he arvostavat vuokra-asumisen joustavuutta. 87 prosenttia kokee vuokra-asumisen tämänhetkisessä asunnossaan turvalliseksi. Rakli teettämään Vuokra-asumisen mielikuvatutkimukseen vastasi 2003 suomalaista loppukeväästä 2025.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa6.10.2025 13:33:53 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli syyskuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 750 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 17,1 prosenttia. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Aviapoliksessa ja nousi Sörnäisissä. Myös Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste kasvoi ja on noin 9,8 prosenttia.
Raklin suhdannekatsaus: Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa2.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö edellisen kvartaalin tasolla30.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli kesäkuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 720 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli edellisen kvartaalin tasolla, eli 16,4 prosenttia. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Hakaniemessä ja nousi Keilaniemessä. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 8,7 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme