Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut
24.5.2022 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Kevään Suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna, huolimatta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ensi vuonna bkt:n kasvuksi arvioidaan yksi prosentti. Teollisuustuotanto (tuotos) kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna kaksi prosenttia, ensi vuonna kolme ja vuonna 2024 jälleen kaksi prosenttia.
Paperiliiton odotettua pidemmäksi venynyt lakko aiheutti viennin määrään huiman pudotuksen alkuvuodesta. Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä putosi tammi-helmikuussa 17 prosenttia vuoden takaisesta.
‒ Arvioimme maaliskuun Suhdanne-ennusteessa, että paperiteollisuuden viennin määrä supistuu tänä vuonna 7 prosenttia lakon seurauksena. Laskelmamme perustui noin kolmen kuukauden pituiseen lakkoon, mutta lakosta tulikin odotettua pidempi, mikä tulee näkymään tilastoissa myös selvästi dramaattisempana pudotuksena viennin määrässä, arvioi Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Toisaalta puutavarateollisuuden tuotanto ja vientihinnat nousivat. Puutavarateollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi tammi-maaliskuussa 18 prosenttia, kun taas EU27-maissa tuotanto lisääntyi alle 6 prosenttia. Toimialan vientihinnat ovat ennennäkemättömän korkeat: puutuotteet kallistuivat tammi-maaliskuussa keskimäärin 46 prosenttia viimevuotisesta. Rakentaminen on kuitenkin hidastumassa Euroopassa, mikä heikentää vientimahdollisuuksia.
Kaupan alan nopea kasvuvaihe jäi jo taakse
Katsauksessa tarkasteltujen yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin kolme prosenttia ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Erityisesti kaupan alan nopea kasvuvaihe koronakriisissä on jäänyt jo taakse ja kehitys on lähivuosina varovaista. Maltillista kaupan kasvua selittää mm. se, että kulutuskysynnän painopiste on normalisoitunut palvelujen suuntaan. Lisäksi kotitalouksien ostovoima on heikentynyt viimeaikaisen hintojen nousun vuoksi ja tuotantokapeikoillakin on negatiivinen vaikutus tarjontaan.
Majoitus- ja ravitsemisalan elpyminen pandemiasta on edelleen kesken ja Etlan arvion mukaan toipuminen pandemiaa edeltäneelle trendille jatkuu koko ennusteperiodin yli eli vielä vuoden 2024 jälkeen. Elpymistä hidastavat liikematkustuksen vähäisyys sekä venäläisten ja kiinalaisten matkailijoiden puuttuminen. Kansainvälinen matkailu takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Monien toimialojen kasvu vauhdikkaampaa kuin EU:ssa keskimäärin
Suomessa monilla toimialoilla kasvu on kuitenkin muita EU-maita kovempaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa valmistusmäärät lisääntyivät Suomessa 2,5 prosenttia tammi-maaliskuussa, kun EU-maissa tuotanto väheni keskimäärin 7,7 prosenttia. Metallien jalostuksen tuotanto kohosi Suomessa 16 prosenttia, mutta vientimäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Koneiden ja laitteiden tuotanto nousi 9 prosenttia (EU:ssa 5 %) ja metallituotteissa 17 prosenttia (EU:ssa 2 %).
Koko kemianteollisuuden tuotantomäärä nousi kausitasoitettuna 1,2 prosenttia edellisvuodesta ja uusien tilausten arvo nousi 15 prosenttia vuoden takaisesta tammi-maaliskuussa. Öljytuotteiden viennin määrä väheni noin 25 prosenttia tammi-helmikuussa, ja vienti näyttää jäävän tänä vuonna odotettua heikommaksi.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kaikkiin talousennusteisiin, kuten myös Etlan nyt julkaistuun Toimialakatsaukseen, liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
‒ Kevään Suhdanne-ennusteemme kiinnitettiin maaliskuun alussa, jolloin sodan talousvaikutuksista oli vasta hyvin rajoitetusti tietoa. Pakotteiden ja sodan vaikutukset Euroopan talouksiin ilmenivät vasta jonkin ajan kuluttua. Tämän vuoksi myös Toimialakatsauksen ennusteisiin liittyy nyt tavanomaista enemmän epävarmuutta. Ennusteet toimivat kuitenkin suuntaa antavina, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kevään 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Liite: Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2020–2024, %
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiMarkku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



