Komeetan jättimäisen purkauksen jäljet havaittavissa kesällä
Suurin tunnettu komeetan purkaus tapahtui vuonna 2007, kun komeetta 17P/Holmes kirkastui jopa miljoonakertaiseksi. Komeetan pystyi havaitsemaan tuolloin paljain silmin ja se oli hetken Aurinkokuntamme suurin taivaankappale.
- Suuri määrä komeetan ytimestä purkautuneita pölyhiukkasia hajaantui elliptisille radoille kiertämään Aurinkoa tarjoten ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia komeetan materiaalia ja sen jakautumista avaruuteen. Jotta voisimme täysin ymmärtää purkauksen fysiikkaa ja laajuutta, olemme kehittäneet uuden mallin, joka mallintaa tarkasti komeettojen pölyvanoja, kertoo vanhempi tutkija Maria Gritsevich, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Tutkimuksen aiheena ovat olleet komeetan purkauksen jättämät jäljet. Tutkijoiden laskelmien mukaan kahden kierroksen pölyvana on havaittavissa maasta käsin heinäkuun lopusta 2022 lähtien. Myös harrastajat voivat tehdä havaintoja vähintään 30 cm kaukoputkella, CCD-kameralla ja kuvanvähennysmenetelmällä.
- Olen mallintanut tunnettuja meteoriparvia, kuten Leonidien meteoriparvea, 2000-luvun alkupuolella käyttäen nykyaikaisia mallinnusmenetelmiä. Tässä tutkimuksessa olemme mallintaneet sekä komeetan 17P/Holmes purkauksen mekanismin että purkauksessa syntyneiden pölyhiukkasten liikkeen pölyvanassa suurella tarkkuudella. Tämä on ensimmäinen kerta, kun nämä kaksi mallia on yhdistetty yhteen tehokkaaseen malliin, sanoo Markku Nissinen, Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursa ry:n tulipallotyöryhmän jäsen.
Pölyhiukkaset kasautuvat uudestaan alkuperäisessä purkauspaikassa
Kun pölyhiukkaset ovat kulkeneet Auringon ympäri yhden kierroksen, ne kasautuvat uudestaan alkuperäiseen purkauspaikkaan. Pölyhiukkasia on mahdollista havaita niiden ratojen yhteisissä solmupisteissä, joihin muodostuu tiimalasimainen kuvio. Tämä tiimalasikuvio on suoraan havaittu avaruudessa ensimmäisen kerran tässä tutkimuksessa.
Parhaiten pölyvana on havaittavissa kaksi kertaa vuodessa, kun Maa kulkee komeetan ratatason läpi.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Planetaarinen Spektrometria -projektia, jonka vetäjinä toimivat Helsingin yliopisto ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI. Avaruusgeodesia on yksi nykygeodesian tärkeimmistä osa-alueista ja siten keskeinen osa Paikkatietokeskuksen geodesian ja geodynamiikan osaston tutkimusta. Se käsittää sekä avaruudesta Maahan että Maasta avaruuteen tehtäviä havaintoja, satelliittien radanmäärityksiä, yläilmakehän havaintoihin vaikuttavien virheiden määritystä, sekä monia tähtitieteeseen ja fysiikkaan liittyviä asioita.
Lue arvostetussa Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -julkaisussa ilmestynyt tieteellinen artikkeli kokonaisuudessaan.
Yhteyshenkilöt
Maria Gritsevich, dosentti, FT, vanhempi tutkija, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI +358 50 301 6441 etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Markku Nissinen, asiantuntija, Tulipallotyöryhmä ja Meteoriryhmä, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, +358 400 463917, etunimi.sukunimi@protonmail.com
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
MaanmittauslaitosPL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Suomi tunnetaan drooniosaamisestaan, ja syyskuussa alan kansainväliset huiput kokoontuvat Espoossa20.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden droonit osaavat navigoida ja suunnitella lentoreittejä itsenäisesti jopa metsissä ja kaupungeissa. Droonialan kansalliset ja kansainväliset huippuasiantuntijat kokoontuvat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n kutsumana Espooseen 10.–12.9. Uncrewed Aerial Vehicles in Geomatics -tapahtumaan. Osana tapahtumaa järjestetään suomalaiseen osaamiseen keskittyvä FinDrones-seminaari.
Inlösningsersättningarna som betalas till markägarna höjs med 25 procent4.8.2025 07:47:22 EEST | Pressmeddelande
Genom en lagändring som nyss trätt i kraft får markägarna 25 procent högre ersättning om deras skog eller mark löses in för utveckling av samhället. Inlösningskommissionen ledd av en lantmäteriingenjör vid Lantmäteriverket ansvarar för fastställande av inlösningsersättningarna i Finland i en process mellan inlösaren och markägaren, en inlösningsförrättning.
Maanomistajille maksettaviin lunastuskorvauksiin neljäsosan korotus4.8.2025 07:47:22 EEST | Tiedote
Maanomistajat saavat juuri voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme