Kainuussa inventoidaan lettosoita kesällä 2022

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä. Tavoitteena on siis lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa sekä inventoida vuosien 2022−2023 aikana lettosoita koko Kainuun alueelta.

Inventoinnit ovat osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa luonnonympäristöjen tilaa. Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Kainuun ELY-keskus. Lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen hankkeen yhteistyötaho.

Letoilla ainutlaatuista suokasvillisuutta

Letot ovat suoluontotyypeistä ravinteikkaimpia ja harvinaisimpia. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia; näitä alueita on Kainuussa niukasti.

Letot ovat Kainuussa uhanalaisia luontotyyppejä ja tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti juuri letoilla, ja lettojen taantuminen on heikentänyt myös niiden lajistojen elinvoimaisuutta. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.

Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Lettoja ovat hävittäneet muun muassa pellonraivaus ja maankäytön muutokset, kuten metsäojitukset. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta sekä aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista.

Osaa Kainuun lettosoista ja suoniityistä on jossain vaiheessa laidunnettu tai niitetty karjatalouden tarpeisiin. Niitto ja laidunnus ovat vaikuttaneet suokasvillisuuden monimuotoisuuteen myönteisesti, sillä avoimuuden lisääntyminen ja karjan aiheuttama kohtuullinen häirintä ovat mahdollistaneet kilpailukyvyltään heikompienkin suolajien menestymisen.

Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa

Kainuussa on vielä luonnontilaisia lettoja, mutta tiedot niistä ovat puutteelliset. Parhaiten tunnetaan suojelualueilla olevat lettosuot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön ja tilannetta korjataan nyt toteutettavassa inventointihankkeessa.

Ajantasainen tieto lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia, erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.

Halutessaan maanomistajien on mahdollista turvata näitä arvokkaita elinympäristöjä. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnontilaltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Lisäksi laajempia, kalkkivaikutteisia metsäisempiä alueita voidaan ottaa maanomistajan halutessa myös vapaaehtoiseen METSO-suojeluohjelmaan.

Helmi-ohjelma

Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee alueiden kunnostus- ja hoitotoimia.