Väitös: Maatilalla kasvaminen vaikuttaa astman alkamisikään

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosioekonomisten ja fyysisten tekijöiden sekä yksilön käytöksen merkitystä hengitysterveyteen väestötasolla vertailemalla kieliryhmiä ja lapsuuden kasvuympäristöä Pohjanmaalla. Lapsuuden kasvuympäristön tulokset varmennettiin pääkaupunkiseudun otoksella.

Keuhkosairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti, ovat yleisiä kansansairauksia, joiden esiintyvyyttä on selvitelty Suomessa kymmenen vuoden välein FinEsS-kyselytutkimuksessa.

Vuonna 2016 FinEsS-kyselyyn 20–69-vuotiaille vastasi 2 780 suomenkielistä ja 1 084 ruotsinkielistä. Suomenkielisillä oli keskimäärin korkeampi painoindeksi (BMI), vähemmän fyysistä aktivisuutta, he tupakoivat useammin ja altistuivat useammin työssä pölyille, huuruille ja kaasuille. Lisäksi heidän sosioekonominen asemansa ammatin perusteella oli matalampi kuin ruotsinkielisillä.

Suomenkielisillä oli ruotsinkielisiä suurempi todennäköisyys sairastua keuhkoahtaumatautiin. Astman esiintyvyys oli 11,5 prosenttia molemmissa kieliryhmissä. Nuoremmissa ikäryhmissä astman esiintyvyys ruotsinkielisillä oli suurempi kuin suomenkielisillä. Keuhkosairauksiin liittyy monisairastavuutta, jota todettiin enemmän suomen- kuin ruotsinkielisillä 60—69-vuotiaiden ikäryhmässä.

Lapsuuden kasvuympäristön vertailussa oli 3 767 aikuista, joista 2 143 oli kasvanut maatilalla ja 1 624 kaupungissa tai maaseudulla Pohjanmaalla.

Maatilalla kasvaneet tupakoivat vähemmän ja liikkuivat enemmän, vaikka heillä oli matalampi sosioekonominen asema ja enemmän työperäisiä altisteita kuin niillä, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla. Allergisen nuhan esiintyvyys oli alhaisempi maatilalla kasvaneilla, mutta heillä astman esiintyvyys ei ollut vähäisempi verrattuna heihin, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla.

Uutena havaintona tutkimuksessa todettiin, että lapsuuden altistus maatilaympäristölle oli yhteydessä astman alkamisikään. Astman todennäköisyys oli matalampi ennen 40 ikävuotta ja korkeampi 40 ikävuoden jälkeen maatilalla kasvaneilla.

— Tuloksen perusteella maatilalla kasvaminen vaikutti suojaavaan lapsuudessa alkavalta, usein allergiselta astmalta, mutta altistavan myöhemmällä iällä alkaneelle astmalle, Andersén toteaa.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Heidi Andersénin keuhkosairauksien ja allergologian alaan kuuluva väitöskirja Determinants of Respiratory Health tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.6.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Blomberg Uumajan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta.