Suomessa yhä niukasti keskisuuria kasvuyrityksiä - kiriapua voisi saada liiketoiminnan ekosysteemeistä
9.6.2022 08:57:26 EEST | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
PTT ja VTT selvittivät tutkimuksessaan keskisuurten yritysten ja etenkin kasvuyritysten kasvua ja kansainvälistymistä 2000-luvulla.[1]
”Keskisuurten yritysten lukumäärä on varsin pieni, mutta merkitys suuri. Vuonna 2019 tällaisia yrityksiä oli noin 1,5 prosenttia yrityskannasta, mutta ne työllistivät noin viidenneksen kaikkien yritysten työvoimasta ja kattoivat myös noin viidenneksen koko liikevaihtosummasta”, kertoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Raportin mukaan yritysten nopea kasvaminen on edelleen harvinaista, ja myös keskisuurten kasvuyritysten määrä Suomessa on jäänyt vähäiseksi. Vuositasolla keskisuurten kasvuyritysten määrä Suomessa 2000-luvulla on ollut arviolta 40–135. Kasvuyritysten, mukaan lukien keskisuurten, kehitys on ollut myönteinen erityisesti osaamisintensiivisillä palvelualoilla.
Yritysten erilaiset kasvuhalut ja -mahdollisuudet pitää havaita
Raportin mukaan yritysten keskeisin kasvun ajuri on omistajien halu kasvaa. Monissa yrityksissä tavoitteena on kuitenkin maltillinen kasvu kannattavuus edellä. Julkisten toimijoiden pitäisikin ymmärtää yritysten erot päätöksenteossaan. Muita keskeisiä kasvun ajureita ovat osaavan työvoiman saatavuus ja hyvät yhteydet kasvaviin asiakkaisiin ja kasvumarkkinoille.
”Tukien kohdistamisessa tulisi tarkemmin ottaa huomioon kasvua mahdollistavat tekijät. Julkiset toimijat tarvitsevat erilaisia strategioita lähestyä yrityksiä sen mukaan, mikä on omistajien kasvuhalukkuus ja heidän kykynsä investoida omaa ja vierasta pääomaa yrityksen kasvuun. Tukipolitiikan tavoitteena tulee olla kasvuyritysten määrän lisääminen”, sanoo VTT:n principal scientist Magnus Simons.
Tutkimus antaa useita suosituksia kasvuyritysten julkisen tuen ja palvelujen kohdistamiselle. Esimerkiksi digi-intensiivisille kasvuyrityksille keskeistä on osaavan työvoiman saatavuus, kansallisen klusteriyhteistyö ja lähetystöjen kaupallisten edustustojen palvelut. Digitaalista siirtymää läpikäyville laite- ja teknologiakasvuyrityksille taas tärkeitä ovat muun muassa yrityslähtöiset innovaatiopalvelut, verkostoitumistapahtumat, messutuki ja tuet vihreän siirtymän investointeihin.
Suomen on vahvistettava yritysten ekosysteemejä
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin, millaisissa liiketoiminnan ekosysteemeissä keskisuuret yritykset kehittyvät Suomessa suhteessa verrokkimaihin. Ekosysteemillä tarkoitetaan karkeasti ottaen yritysten, julkisten toimijoiden, yliopistojen, asiakkaiden ja muiden toimijoiden verkostoa, joka toimii alustana liiketoiminnan kehittämiselle ja innovaatioille.
Suomessa harva keskisuuri yritys on ottanut aktiivista roolia ekosysteemeissä, ja malli on monelle vielä tuntematon. Vihreä siirtymä ja digitalisaation nopeutuminen kuitenkin kasvattavat niiden merkitystä liiketoiminnan uudistamisessa ja uuden liiketoiminnan luomisessa.
”Ekosysteemisiä toimintamalleja pitää vahvistaa sen mukaan, mitkä Suomen erityiset vahvuusalueet ovat ja panostaa niihin pitkäjänteisesti liiketoimintamahdollisuuksina. Niiden avulla tulisi myös varmistaa kansallinen kriisikestävyys ja nopea uudistumiskyky yllättävissä ja nopeissa muutostilanteissa”, kertoo PTT:n liiketaloustutkija Raija Heimonen.
Raportin mukaan Suomessa vahvoja ovat terveydenhoidon, kiertotalouden sekä uusiutuvien materiaalien ja teollisuustuotannon ekosysteemit. Norjassa korostuvat energiantuotannon, majoituksen ja vapaa-ajan toiminnan sekä liikenteen ekosysteemit, Ruotsissa niin sanotun uuden työn ja kiertotalouden sekä uusiutuvien materiaalien ekosysteemit.
.
Tutkimushankkeen “50+ Companies Sustainable Growth Paths and Resilience in Global Business Ecosystems” (50+ SIBS) toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Hankkeen päärahoittaja on Business Finland.
Tutkimusraportti ”Keskisuurten yritysten kasvu, kansainvälistyminen ja resilienssi globaaleissa liiketoimintaekosysteemeissä” on julkaistu PTT:n verkkosivuilla www.ptt.fi, kuten myös hankkeeseen liittyvä analyysiraportti ”Julkisten yritystukien vaikuttavuus keskisuurille yrityksille". Linkit julkaisuihin alla.
--
[1] Keskisuuri yritys työllistää 50–249 henkilöä, ja kasvuyritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto, henkilöstö tai molemmat ovat kasvaneet vähintään 20 prosenttia kolme vuotta peräkkäin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Henna Busk, PTT, 040 164 8136, henna.busk@ptt.fi
Magnus Simons, VTT, 040 543 8586, magnus.simons@vtt.fi
Raija Heimonen, PTT, 040 164 8067, raija.heimonen@ptt.fi
Sari Forsman-Hugg, PTT, 0400 639 450, sari.forsman-hugg@ptt.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti: Asuntomarkkinoiden elpyminen antaa yhä odottaa itseään – hintaheilunta jatkuu25.6.2026 08:25:39 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään merkkejä nousukäänteestä, ja hintojen sahausliike jatkuu, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa. Työllisyyden heikko kehitys ei myöskään tue markkinoiden virkoamista.
Pikakommentti: Taas odotuksia huonompia lukuja työmarkkinoilta24.6.2026 09:15:59 EEST | Tiedote
Työmarkkinoiden tilanne näyttää edelleen synkältä, eikä korkea työttömyys hellitä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja. Talouden vire ei vielä riitä suunnan kääntämiseen.
Ruokamenojen kasvu jatkui muuta kulutusta vahvempana vuonna 202518.6.2026 10:56:38 EEST | Tiedote
Ruuan - elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien - osuus kotitalouksien kulutusmenoista on säilynyt viime vuosina yllättävän vakaana. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon (1) tuoreiden lukujen valossa ruokamenojen osuus kaikista kotitalouksien kulutusmenoista vuonna 2025 oli 12,9 prosenttia, kun vuonna 2024 osuus oli 12,5 prosenttia. Muutos on maltillinen ja perustuu ennakkotietoihin, mutta se poikkeaa pidemmän aikavälin kehityksestä, jossa ruuan osuus kulutusmenoista on yleensä pienentynyt tulojen kasvaessa. 2020-luvulla kehitys on kääntynyt. Viime vuoden osuus oli korkein taso 2000-luvulla sitten vuoden 2009.
Tuuppaukset ovat avuksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – mutta yksin ne eivät riitä4.6.2026 10:36:08 EEST | Tiedote
Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että ihmisten arjen ilmastovalintoja voidaan tukea käyttäytymistieteellisin keinoin. Vaikutukset jäävät kuitenkin rajallisiksi, jos tuuppaukset eivät kytkeydy laajempiin ilmastotoimiin.
Raportti: Nopeutuva metsänomistuksen muutos polarisoi metsien käsittelyä ja haastaa alan hyväksyttävyyttä2.6.2026 10:05:24 EEST | Tiedote
Suomen metsänomistusrakenne elää merkittävää murrosvaihetta. PTT:n ja Tapio Palvelut Oy:n tuoreen raportin mukaan jopa noin kolmannes yksityismetsänomistajista saattaa siirtää tai jättää metsänomistuksensa uudelle omistajalle vuoteen 2035 mennessä. Yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa tämä muokkaa metsäpalveluita, metsäammattilaisten työtä ja koko metsätalouden kestävyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
