Kotitalouden tulot ja ruoan hinta eivät ole esteenä siirtymiselle punaisesta lihasta muihin proteiinilähteisiin
Nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä, vahvistaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimus. S-ryhmän asiakasomistajille tehdyssä tutkimuksessa nuoret aikuiset valitsivat vuosina 2016–2018 kasvispohjaisia vaihtoehtoja moninkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuina.
Yhteensä lähes 30 000 kotitaloutta käsittävän tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tuloluokkia kestävämpiä. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.
Kalatuotteista suosikkina lohikalat, kasvisruoista pinaattiletut
Punaisesta lihasta siirryttiin kohti kestävämpiä proteiinilähteitä niin, että ensisijaisesti suosittiin siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisruokia. Verrattaessa muutoin elämäntilanteeltaan ja resursseiltaan samanlaisia ostajia, muita useammin punaista lihaa ostivat vähiten koulutetut, lapsiperheelliset ja miehet. Punaisen lihan ryhmästä ostettiin eniten jauhelihaa.
Kalatuotteista ostoskoreihin kerättiin useimmiten kirjolohta ja lohta. Iäkkäät asiakkaat ostivat kalaa useammin kuin nuorempien ikäryhmien edustajat.
Kasvisruoista pinaattiletut olivat ostetuimpia. Nyhtökauran ja kasvisnakkien kaltaiset uudet kasvikuntaperäiset tuotteet päätyivät ostoskoriin huomattavasti niitä harvemmin. Kasvisruokien käyttöön siirtymisessä havaittiin kuitenkin pientä nousua reilun kahden vuoden aikana.
Ostokoreihin päätyneiden kasvisruokien keskihinta oli matalampi kuin muiden proteiinilähteiden. Ostetun kalan keskimääräinen hinta oli puolestaan proteiinilähteistä korkein. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että halvempien kalatuotteiden valikoima ei ole yhtä laaja tai kuluttajille houkutteleva.
Punaista lihaa suosivat valitsivat kaikista proteiininlähteiden ryhmistä keskimääräistä halvempia tuotteita. Kalaa suosivat ja monipuolisimmin eri proteiinilähteitä kuluttavat puolestaan valitsivat keskimääräistä kalliimpia tuotteita kaikista ryhmistä.
Kohti kestävämpiä proteiinilähteitä
Tutkijat näkivät tuloksissa ja kuluttajien asenteissa myönteisiä piirteitä.
– Kaikissa kuluttajaryhmissä oli pääosin positiivinen asenne punaisen lihan kulutuksen vähentämiseen ja kalan käytön lisäämiseen riippumatta nykyhetken ruokavalinnoista. Selvästi yli puolet oli myös sitä mieltä, että suositeltaviin ruokavaliomuutoksiin kuuluu palkokasvien käytön lisääminen. Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista valitsee ostoskoriinsa muitakin proteiinilähteitä kuin punaista lihaa, toteaa biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistosta.
– Yhteiskunnalliset kannustimet kestäviin ruokavalintoihin näyttävät tärkeimmiltä elämänkaaren siirtymävaiheissa, kuten hektisessä lapsiperhearjessa, sekä vähemmän koulutetuille ja miehille, korostaa ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Erkkola haastaa samalla elintarvikealan toimijoita:
– Yleisimmin ostettujen punaisten lihojen ja kotimaisten kalatuotteiden hintaeron pienentäminen voisi entisestään vauhdittaa askeleita kohti terveellisempää ja ilmastoystävällisempää ruokavaliota. Kaupan valintaympäristö voi tuupata asenteita teoiksi myös kohdentamalla tarjouksia kala- ja kasvisruokiin sekä sijoittamalla suositeltavat valinnat näkyvästi tarjolle.
Artikkeli
Erkkola M, Kinnunen SM, Vepsäläinen HR, Meinilä JM, Uusitalo L, Konttinen H, Saarijärvi H, Fogelholm M, Nevalainen J. A slow road from meat dominance to more sustainable diets: an analysis of purchase preferences among Finnish loyalty-card holders. PLOS Sustainability and Transformation 16.6.2022.
___________________________
Tiedot päivittäistavaraostoista toimivat ruokajärjestelmän kehittämisen apuna
Lihantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Kasvikuntapainotteisen ruokavalion laaja omaksuminen on avainasemassa YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Suomalaiset saavat proteiinia jonkin verran yli suosituksen, ja keskimäärin 70 % proteiinista on eläinperäistä. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on sen sijaan alle suosituksen kahdella kolmasosalla väestöstä.
Siirtymä kohti kasvikuntapainotteisia valintoja korjaisi molempia lukuja, ja se on tarpeen sekä ravitsemuksellisista että ympäristösyistä. Ajantasaiset yksilölliset päivittäistavaraostotiedot tarjoavat keinon kehittää, toteuttaa ja seurata yhteiskunnan ohjauskeinoja kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää.
Yhteyshenkilöt
Maijaliisa Erkkola
puh. 045 671 5455, maijaliisa.erkkola@helsinki.fi
Jaakko Nevalainen
puh. 050 318 7272, jaakko.nevalainen@tuni.fi
Elina Raukkoviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Viikin kampus
https://www2.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/elina-raukko-9126048
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme