Jyväskylän yliopisto

Kestävä kalastus vaatii harppausta yhteisen tietopohjan rakentamisessa

Jaa
Miten kalalajimme kestävät muutoksia? Jyväskylän yliopistossa on vahvoja kalojen, kalayhteisöjen ja vesiekosysteemien tutkimusryhmiä. Toive moninkertaistaa saalismääriä vaatii myös harppausta kestävän käytön tietopohjan rakentamisessa. Sisävesikalastuksen perustaksi on saatava kaikkien osapuolten yhteisesti jakama tietopankki, jolla voidaan osoittaa kalastuksen kestävyyttä, sanoo professori Juha Karjalainen.
Akatemiatutkija Antti Eloranta (vas.), akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä ja professori Juha Karjalainen tuottavat erilaisin konstein tutkimustietoa kestävän kalastuksen tueksi. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Akatemiatutkija Antti Eloranta (vas.), akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä ja professori Juha Karjalainen tuottavat erilaisin konstein tutkimustietoa kestävän kalastuksen tueksi. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Professori Juha Karjalainen tuntee muikun ja muiden siikakalojen tilanteen hyvin - hän on seurannut näiden sisävesien tärkeiden kauppakalojen tilannetta pitkillä, 30-40-vuoden, aikasarjoilla eri puolella Suomea.

Tutkimuksia on tehty esimerkiksi Puulavedellä, Päijänteellä, Etelä-Konnevedellä, Keiteleellä, Puruvedellä, Paasivedellä, Onkamo-järvellä, Höytiäisessä ja Oulujärvellä.

Hän sanoo, että Suomessa kestävän sisävesi- ja rannikkokalastuksen tietopohja vaatisi huomattavaa vahvistamista. Kalavesiltä pitäisi saada nykyistä järjestelmällisempää tietoa saaliista, kalastuksen määrästä sekä käytetyistä pyydyksistä. Se antaisi perustan kalastuksen ohjaamiselle ja toki tukisi tieteellisiä tutkimuksiakin.

”Suomen niemi on aikanaan kivikaudella asutettu kalastukseen tukeutuen ja pitkäksi perinteeksi on muotoutunut kalavesien hyödyntäminen näppituntumalla vankkaan paikalliskokemukseen perustuen. Nyky-yhteiskunnan vaatimukset luonnonvarojen hyödyntämisen tietopohjasta ovat toisenlaiset. Myös sisävesikalastuksen perustaksi on saatava kaikkien osapuolten yhteisesti jakama ”tietopankki”, jolla voidaan osoittaa kalastuksen kestävyyttä. Enää ei riitä, että kalastuksen vain sanotaan olevan kestävää”, Karjalainen sanoo.

Lisää kaloihin vaikuttavista muutoksista ja niiden tutkimisesta tiedejutussa JYUnity-verkkolehdessä: https://jyunity.fi/tieteessa/kestava-kalastus-vaatii-harppausta-yhteisen-tietopohjan-rakentamisessa/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Akatemiatutkija Antti Eloranta (vas.), akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä ja professori Juha Karjalainen tuottavat erilaisin konstein tutkimustietoa kestävän kalastuksen tueksi. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Akatemiatutkija Antti Eloranta (vas.), akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä ja professori Juha Karjalainen tuottavat erilaisin konstein tutkimustietoa kestävän kalastuksen tueksi. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Apulaisprofessori Paavo Penttilä on inspiroitunut luonnon materiaaleista27.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen uuden apulaisprofessorin Paavo Penttilän tavoitteena on tuottaa uudenlaista tietoa kasvien soluseinien rakenteista ja ominaisuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vastustuskykyisten viljelyskasvien ja hiiltä sitovien uusien puumateriaalien kehittämisessä. Penttilä on juuri saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Novo Nordisk -säätiöltä.

Kotkan kaupunki on perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta26.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Kunnallisen maan käytön suunnittelu eli kaavoittaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, jonka ylläpitämiseksi päättäjät tarvitsevat tietoa kuntansa lajirikkaudesta ja uhanalaisten lajien määrästä. Lajirikkaus on suurinta hyönteisissä, joista parhaiten tunnetaan perhoset. Jyväskylän yliopiston tutkijat arvioivat suomalaisten kuntien perhoslajiston monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määriä havaiten Kotkan kaupungin olevan perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta. Kaikkien uhanalaisin perhoslajisto löytyi Enontekiön kunnasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye