Pimeä verkko houkuttelee yhä useampia – taustalla koronaskeptisyyttä, yksinäisyyttä ja muuta netin ongelmakäyttöä

Anonyymi pimeä verkko kuten Tor-verkko tarjoaa käyttäjilleen korkean anonymiteetin ja käyttäjiä on vaikea jäljittää, mikä mahdollistaa myös rikollisen toiminnan ja kyseenalaisen informaation levittämisen. Koronapandemian aikana erityistä huolta on herättänyt väärennettyjen koronatodistusten kaupustelu sekä erilaisten salaliittoteorioiden leviäminen pimeän verkon alustoilla.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksessa tutkittiin pimeän verkon käyttöä koronapandemian tietolähteenä ja käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä. Kyselyaineisto kerättiin huhtikuussa 2021, ja kyselyyn vastasi yhteensä 3000 18–75-vuotiasta vastaajaa Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että pimeän verkon käyttö koronatietolähteenä oli yleisempää Iso-Britanniassa ja Ruotsissa kuin Suomessa. Koronaskeptisyys kuten negatiivinen suhtautuminen koronarajoituksiin selitti kaikissa maissa pimeän verkon käyttöä. Suomessa matala luottamus instituutioihin oli yhteydessä pimeän verkon käyttöön, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa sen sijaan korostui koronarokotevastaisuus.
– Pimeän verkon alustat voivat toimia houkuttelevana tietolähteenä erityisesti ihmisille, jotka eivät luota virallisten tahojen tuottamaan tietoon tai määräyksiin. Pimeässä verkossa sisältöä ei myöskään säädellä samalla tavalla kuin perinteisissä medioissa, tutkijatohtori Anu Sirola kertoo.
Myös pandemian aikainen lisääntynyt sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä pimeän verkon käyttöön koronatietolähteenä kaikissa maissa. Yksittäisten aktiivisten käyttäjien myötä harhaanjohtavaa sisältöä kuten salaliittoteorioita voi levitä pimeästä verkosta laajemmille yleisöille. Erityisesti valheellinen tieto leviää verkossa nopeasti.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että pandemian aikainen aktiivinen nettirahapelaaminen ja yksinäisyys olivat yhteydessä pimeän verkon käyttöön kaikissa kolmessa maassa. Vaikka Internet on pandemian ja sosiaalisen eristäytymisen aikana tarjonnut mahdollisuuksia ajanviettoon ja yhteydenpitoon, myös netin ongelmallinen käyttö ja erilaiset psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet pandemian aikana erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä.
– Ongelmat kumuloituvat helposti verkossa, ja pimeä verkko sisältää paljon riskejä erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville käyttäjille. Pandemian aikana omaksutuilla haitallisilla toimintamalleilla voi olla pitkäkestoisia seurauksia, Sirola toteaa.
Pimeän verkon käyttäjät ovat usein aktiivisia ja taitavia Internetin käyttäjiä. Käyttäjäryhmistä erottuivat selvästi nuoret aikuiset, mutta tarkempia tutkimuksia tarvitaan esimerkiksi käyttömotiiveista.
– Pimeän verkon käyttö vaatii kehittyneempiä tietoteknisiä taitoja kuin perinteinen sosiaalisen median käyttö, eikä kukaan päädy pimeään verkkoon sattumalta. Siksi on tärkeä ymmärtää, millaiset tekijät ajavat käyttäjiä pimeään verkkoon ja millaisiin tarkoituksiin sitä käytetään, Sirola kiteyttää.
Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
Tutkimusjulkaisu:
Anu Sirola, Julia Nuckols, Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska (2022): The use of the Dark Web as a COVID-19 information source: A three-country study. Technology in Society (70), 102012. https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2022.102012
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Anu Sirola, anu.r.s.sirola@jyu.fi, 050 347 4820
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme