Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi: Suomi epäonnistunut EU:n metsäesitysten ennakkovaikuttamisessa
Hallitus myöhässä metsävaikuttamisessa
Keskeisenä ongelmana Suomen metsävaikuttamisessa Romakkaniemi näkee sen, että poliittisesti Suomen yhteisen kannan muodostaminen on vaikeaa. – Kun metsien käyttöön liittyvissä esityksissä olisi pitänyt päättää hyvissä ajoin Suomen ennakkokannasta, niin hallituksen sisällä siitä on hankala saada kompromissia aikaan. Kun on ideologisesti hajanainen hallitus, niin on varmasti vaikeaa päästä metsäkysymyksissä samalle kartalle.
- Kun komission esitys on pöydällä ja siihen ryhdytään hakemaan pakon edessä kompromissia, niin sitten on myöhäistä vaikuttaa. Meppien erimielisyys ei ole siinä mielessä haitallista, koska parlamentissa edustetaan äänestäjiä eikä hallituksia. Siellä ideologinen kirjo voikin näkyä.
Komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä toimineen Romakkaniemen mielestä ennakkovaikuttamista tulisi kehittää ja parantaa siten, että hallitus käsittelee aina uuden komission ohjelman, poimii sieltä Suomelle keskeiset hankkeet ja päättää luoda niihin ennakkokannat. Näin päästään vaikuttamaan hankkeisiin ajoissa.
- Meillä on onnistumisia muun muassa biomassan kestävyyskriteereiden ja energiadirektiivin sisällöistä päätettäessä. Näissä hallitus haki eduskunnalta ennakkokannan, minkä mukaan Suomi ajaa makrotason säätelyä ja vastuu yksityiskohtaisesta soveltamisesta jää jäsenmaille. Nämä saatiin läpi, kun Suomella oli kanta ja ratkaisuehdotus jo siinä vaiheessa, kun komissiolla oli tyhjä paperi.
Romakkaniemen mukaan vaikuttamisessa on olennaista, että ennakkokannat ovat komission tiedossa hyvissä ajoin. - Nyt vireillä olevissa metsäesityksissä Suomella ei ole ollut ennakkovaikuttaminen kohdallaan, niin hyvin kuin se olisi voinut olla.
Metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa osana ilmastopolitiikkaa
Nyt metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa Romakkaniemen mielestä yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa. - Suomalaiset tukeutuvat liikaa siihen, että metsäpolitiikka on kansallisessa toimivallassa. Ongelma tulee siitä, että kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa eivät ole kansallisen päätösvallan piirissä, niiden sisällä tehdään metsien käyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä, missä EU:lla on toimivalta. Tässä tullaan muiden politiikkalohkojen kautta vahvasti metsäpolitiikan alueelle.
- Metsäasioiden käsittely osana ilmastopolitiikkaa on myös seurausta siitä, että ympäristökomissaari Franz Timmermansilla on komission varapuheenjohtajana erittäin vahva rooli metsiä ja maan käyttöä koskevien esitysten valmistelussa. Hänellä on hyvin ideologinen avustajakunta muotoilemassa metsien ja maan käyttöä koskevia esityksiä. Kun hänen kabinettipäällikkönsä on entinen Greenpeacen työntekijä Diederik Samsom, ympäristöjärjestöjen kynänjälki näkyy vahvasti esityksissä.
Romakkaniemi muistuttaa, että komissaareilla on keskeinen vaikuttajan paikka, vaikka asiat eivät omalle tontille kuuluisikaan. - Kahden edellisen komission aikana maan ja metsien käyttöön liittyvät asiat olivat korkealla myös Suomen komissaarin asialistalla. Kun nykyisellä komissaarilla on vastuulla ulkosuhteet ja puoli maailmaa, on ymmärrettävää, että prioriteetit ovat toisaalla.
Metsäasioiden edunvalvontaa vahvistettava EU:ssa – ympäristöjärjestöillä isot edunvalvonnan resurssit
Metsätietoa ja metsäalan osaamista kaikissa EU:n instituutioissa Romakkaniemi pitää hyvin ohuena. - Vaikka hallituksen ja teollisuuden kanssa on yhteistyössä järjestetty EU:n virkamiesten ja päättäjien tutustumismatkoja Suomeen, se ei riitä. Meillä on komissiossa suomalaisia virkamiehiä, mutta he eivät ole hakeutuneet metsäasioissa Suomen kannalta merkittäviin tehtäviin.
- Vaikka metsäklusterin edunvalvonta onkin Brysselin päässä ohutta, se on silti näkyvää. Metsäteollisuuden yritykset ja metsänomistajien etujärjestöt ovat näkyvimpiä lobbareita EU:ssa, mutta niiden viesti ei ole koskaan yhtä vahva kuin hallituksen viesti. Kun direktiivien valmistelussa tarvitaan paljon yksityiskohtaista tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja, sitä saadaan enemmän lobbareilta kuin hallitukselta.
Tiedon saannin vuoksi Brysselissä suhtaudutaan Romakkaniemen mukaan lobbaamiseen positiivisesti ja se on avoimempaa kuin Suomessa. - Lobbari on yhteistyökumppani, ei kirosana. Ympäristöjärjestöillä on massiiviset voimavarat ja ne ovat lobbaamisessa erittäin aktiivisia EU:ssa.
- Ympäristöjärjestöt ovat ymmärtäneet, että EU lainsäädäntö on kaikkein keskeisintä heidän tavoitteidensa kannalta. Isossa kuvassa aktiivisen lobbarin työllistäminen ei paljon maksa. En osaa sanoa, kuka ympäristöjärjestöjen massiivisen lobbariarmeijan maksaa, toivottavasti aktiiviset kansalaiset.
Euroopassa Suomen metsät nähdään ilmasto- ja ympäristökysymyksenä
Suomen metsäkeskustelun Romakkaniemi näkee pragmaattisempana kuin hyvin ideologisen eurooppalaisen keskustelun. - Euroopassa metsät nähdään ensi sijassa ilmasto- ja ympäristökysymysten kautta. Sama eurooppalainen näkökulma alkaa näkyä meilläkin mediassa, jossa keskustelu on yhä ideologisempaa.
- Jos haluaa ymmärtää keski- eurooppalaista metsäkeskustelua, mietitään, miten me suhtaudumme esimerkiksi Amazonin avohakkuisiin tai valtamerten muoviroskalauttoihin. Keski- Euroopan näkökulmasta suomalaiset metsänhakkuut koetaan samanlaisina ongelmina.
Kun tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa, tarvitaan fossiilisista polttoaineista luopumista kaikkialla. - Sen lisäksi tarvitaan vahvaa hiilensidontaa pohjoismaiden metsissä, jotka ovat Euroopan keuhkoja. Varmasti on Keski-Euroopassa niitäkin, jotka ajattelevat, että hiilensidontaa kasvattamalla pohjoisen metsissä, voidaan hiilen tupruttamista jatkaa, mutta se ei ole valta-ajattelua, arvioi Romakkaniemi.
- Suomessa kasvavat suojelutavoitteet tulisi hoitaa siten, että suojellaan kaikkein vanhimpia valtion metsiä, mutta ei puututa yksityisten omistusoikeuteen. Kun suojelulla on yhteiskunnallinen tavoite, suojelua on perusteltua laajentaa valtion metsissä. Meillä on kuitenkin vahvana suomalaisessa ymmärryksessä, täällä eletään metsistä ja niitä käytetään vastuullisesti.
Ilmastoimien taloudelliset seuraamukset metsäsektorille tulee arvioida
Kauppakamari laajentaa omaa toimintaansa myös vihreän siirtymän alueelle, koska sen mahdollisuudet ja uhkat ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaisia. - Suomi tarvitsee poikkisektoriaalisen ohjelman siitä, miten 2035 hiilineutraali Suomi toteutetaan. Me tarvitsemme ohjelman, jossa teknologinen neutraalisuus ja kustannustehokkuus tuovat maksimaalista kilpailukykyä yrityksille maan ja metsän käytöstä teollisuuteen. Kun Luontopaneeli arvioi vain ekologista kestävyyttä, muiden pitää arvioida myös ilmastotoimien taloudellisia seuraamuksia.
- Ilmastopolitiikassa on paljon kansallisessa päätösvallassa olevia asioita, joilla on vaikutuksia esimerkiksi metsäteollisuuden investointihalukkuuteen Suomessa. Nyt ilmastopolitiikan nimissä säädökset vaihtuvat koko ajan, mikä luo epävarmuutta tulevasta säätelystä. Tähän pitkäjänteisyyteen voi hallitus vaikuttaa. Nyt kun metsäteollisuus luopui työmarkkinatoiminnasta, fokus siirtyy yhä enemmän lainsäädännön ennakkovaikuttamiseen, missä haluamme olla mukana.
- Metsien pitää olla vahvasti agendalla tulevaisuudessakin. Suomen kannalta niiden merkitys meidän vihreänä kultanamme ei ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuudessa puuraaka-aineen käyttö laajenee uusiin uusiutuviin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Niissä Suomi voi olla tulevaisuudessa iso globaali toimija.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Juho Romakkaniemi, juho.romakkaniemi@chamber.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme