Audiomedia Oy

Petteri Taalas: Metsät ilmastokeskustelun tikun nokassa vain Suomessa Ilmastokeskustelu ruokkii maailmanlopun mielikuvia

Jaa
Kun Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy metsiin ja niiden nieluihin, muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä, sanoo Maailman Ilmatieteen Järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. -Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikun nokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä arvioida kokonaisuutta, missä huomioidaan ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi myös talous, työllisyys sekä vaikutukset omaisuuden arvoihin.

Suomen ilmastokeskustelua käydään metsistä - muualla energiasta ja liikenteestä

Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy Taalaksen mukaan metsiin ja niiden nieluihin, kun muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.

- Tämä metsän hiilinielun nostaminen tikun nokkaan on suomalainen erityispiirre. Kun Suomi korosti EU:n ilmastoneuvotteluissa metsien merkitystä hiilen sitojana saadakseen hyvitystä päästövähennysten taakanjaossa, Suomessa ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Tämä johti vaatimuksiin vähentää metsien hyötykäyttöä, missä unohdettiin metsien omaisuuden suoja sekä sen talous ja työllisyysvaikutukset.

Taalas toivoo poliittisilta päättäjiltä, että ilmastoratkaisuja katsottaisiin kokonaisuuden ja Suomen edun kannalta. –Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä.

-Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisen 15 vuoden aikana.

Taalas muistuttaa, että trooppisten metsien hävittäminen on metsien käytön kannalta keskeisin ilmastohaaste, eikä niinkään mitä meidän metsissämme tapahtuu. - Kun katsotaan 170 vuotta taaksepäin, niin Amazonaksen alue latinalaisessa Amerikassa, Afrikka ja osa Aasiaa ovat hakanneet ei- uusiutuvia trooppisia metsiä ja tuottaneet suuret, yhä jatkuvat päästöt. Noin 15 prosenttia tämän hetken hiiliongelmasta liittyy maankäyttöön ja paljolti näiden alueiden metsien hävitykseen.

-Vastaavasti samana aikana Eurooppa on ainoa osa maailmaa, missä hiilinielut ovat kasvaneet viimeisen 170 vuoden aikana ja siitä on kiitäminen muun muassa Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikkaa. Eurooppa poikkeaa metsänhoidossa muusta maailmasta.

Taalas arvioi, että jos Suomessa ilmaston nimissä alettaisiin rajoittaa hakkuita, ne siirtyisivät muihin maihin. - Monessa maassa, kuten esimerkiksi Venäjällä, metsien uusintamisen kulttuuri on paljon heikompi kuin meillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että me ulkoistaisimme globaalin ilmasto-ongelman muualle, sen sijaan että harjoitamme edelleen kestävää metsätaloutta Suomessa.

Päättäjien on arvioitava ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin

Suomen ilmastotavoite vuosi 2035 on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC: n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta vuonna 2050, mikä riittäisi 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.

-Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, missä arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.

Eräs esimerkki haasteesta on paine maa- ja metsätalouden toimintoja kohtaan ilmastomuutoksen ratkaisijana. - Kuitenkin fossiilipohjaisen energian käytöstä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomi on tässä kunnostautunut varsin hyvin lisäämällä uusiutuvaa ydinvoimaa ja tuulivoimaa sekä kasvattamalla hiilinieluja.

-Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Korvaavien uusiutuvien energiamuotojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, puhutaan 5-10 vuoden aikajänteestä suunnan muutokselle.

Venäjän sota aiheuttaa Taalaksen mukaan viivästystä vihreään siirtymään. - Globaali ruokaturva, energian saatavuuden turvaaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten säilyminen vaikuttavat suoraan ihmisten elämään ja ne ohjaavat aivan lähivuosien ajattelua.

Sota tuo myös ruokaturvan merkityksen ajankohtaiseksi suomalaisillekin. Kun ilmastomuutos vaikuttaa maailman ruuan tuotantoon keskimääräisesti negatiivisesti, on pidettävä huolta siitä, että meillä on riittävästi omaa tuotantoa. Sodan seurauksena maatalouden omavaraisuuden merkitys kasvaa, mikä pitää myös ilmastopäätöksissä huomioida.  

-EU voi edistää tavoitetta, missä painostetaan vaikkapa Aasian maita kauppapolitiikan avulla luopumaan fossiilisista polttoaineista. Aasian kasvaneet päästöt ovat maailman suurimpia ilmastokysymyksiä tällä hetkellä. Myös trooppisten sademetsien hävitys on merkittävä kysymys, missä EU voisi vaikuttaa kauppapolitiikan keinoin.

Nuorten ilmastoahdistus on osin seurausta ilmastoviestinnästä

Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia. -Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisi tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan.

-Median rakenteesta johtuen maailmanlopun mielikuvat ovat keskiössä, ja ilmastonmuutoksen torjunnan menestystarinat vähemmän. Ilmastomuutoksen kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa mediaa seuraamalla, kun pienet ja isot asiat saattavat mennä sekaisin. Esimerkiksi kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottaa yhteensä kaksi prosenttia maailman päästöistä, eli ne eivät ole se tärkein asia.

Taalas haluaa kirjoittaa ja osallistua ilmastokeskusteluun siksi, että asioiden mittasuhteet ja faktat saadaan esiin. Myös maailmanlopun pelkojen hälventäminen on tärkeää. Hän näkee tässä henkisessä ilmapiirissä paljon samaa kuin 1980-kuvun alussa, jolloin pelättiin ydinsotaa.

- Pääviestini on se, että edelleen 85 prosenttia ilmastomuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeä nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen.

Kirjassaan ”Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin” Taalas näkee keskustelussa ilmastofanatismin piirteitä, mitä voi verrata fundamentalismiin, uskonnollisiin liikkeisiin ja 70-luvun stalinismiin. -Yksittäisten poliitikkojen, tutkijoiden ja luontoaktivistien harkitsemattomat ulostulot ovat joskus tehneet hallaa itse asialle, kirjoittaa Taalas. On tärkeää, että yhteiskunnan eri tahot osallistuvat ilmasto-ongelman ratkaisuun. Tässä syyttely ja syyllistäminen eivät johda hyvään lopputulokseen.

-Olen kaivannut maltillista ilmastoviestintää siksi, että ilmastoahdistusta kokeva nuoriso panikoituu ja sanoo, ettei tähän maailmaan kannata tehdä lapsia. Tämä kertoo siitä, että ilmastoviestintä on tuottanut ei-toivottujakin tuloksia. Toisaalta tämä on johtanut maailmalla poliittisten päättäjien ja yritysten heräämiseen asiassa, mikä on myönteistä.

Taalas kaipaa myös positiivista ilmastoviestintää siitä, mitä merkittäviä asioita monet valtiot ja yritykset ovat tehneet muutoksen torjunnan eteen. – Se, että 32 maata on viimeisen viidentoista vuoden aikana kyennyt vähentämään päästöjään merkittävästi, ei ole näkynyt mediassa. Ilmastopolitiikan uutisoinnissa media on keskittynyt enemmän uhkakuviin ja negatiiviseen uutisointiin.

Suomi on jo kasvattanut hiilinieluaan metsien hoidon avulla

-Suomen ja Ruotsin metsänhoitopolitiikka on esikuva hiilinielun kasvattamisessa vuosikymmenten saatossa. Ylistihän presidentti Trumpkin Suomen metsänhoitoa, tosin hassuin termein. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuonut kansainvälisissä ilmastokokouksissa aina esiin sen, että meillä on vahvaa monipuolista osaamista metsäntutkimuksessa ja olemme onnistuneet monipuolisesti metsän uudistamisessa ja sen myötä hiilen sidonnan kasvattamisessa.

Taalaksen mukaan Suomessa on säälaitealan maailman markkinajohtaja Vaisala sekä Ilmatieteen laitoksen palvelu- ja tiedeosaamista. - Nesteen uusiutuvat ja jätteistä tehtävät polttoaineet ovat globaalisti tunnettuja ja kannattavaa bisnestä. Samoin jätevesien ja datakeskusten hukkalämmön talteen oton kehittämisessä meillä on kansainvälistä osaamista, mikä kiinnostaa.

-Vaikka eri maissa vallan vaihdoksen myötä tuleekin notkahduksia ilmastopolitiikkaan, se on muuttumassa valtavirraksi maailmassa. Suunta on selvä, mutta vauhtiin vaikuttavat monta tekijää, kuten Venäjän sota. Vaikka makrotasolla ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset ovat moninkertaisesti halvempia kuin muutoksen haittavaikutukset, on kansallisesti mietittävä, mikä on järkevää ja mikä ei. Olennaista on, että ei tehdä ratkaisuja pelkän aatteen pohjalta, vaan tehdään investointeja, mistä saadaan tavoitteen kannalta paras hyöty.

Markku Laukkanen:

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Petteri Taalas
Email: ptaalas@wmo.int

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Japani rakentaa tuontipuusta12.6.2024 09:04:55 EEST | Artikkeli

Japanin hallitus haluaa edistää kotimaisen puun käyttöä, mutta sen korjuukustannukset metsäisillä vuoristoaluilla syövät sen kilpailukyvyn. Vaikka kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan, 60 prosenttia puutavarasta tuodaan ulkomailta, myös Suomesta. -Tilanne on hyvin ristiriitainen, sanoo puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Daishi Sakakuchi. Vaikka haluaisimme käyttää kotimaista puuta, sen saaminen on kallista ja hankalaa, kun vuoristoalueilla joudutaan rakentamaan hakkuita varten teitä ja puun jatkojalostajia sahateollisuudessa on vähän. Kun nuoret kaupungeissa olevat sukupolvet saavat pieniä metsälöitä perinnöksi, heillä ei ole halua myydä. Vaikka puurakentaminen on yleistymässä, Sakakuchin mielestä sen esteenä on monia muitakin pullonkauloja. – Säätelyä tulee keventää erityisesti palomääräysten osalta, koulutusta on lisättävä ja kaikkein tärkein haaste on puun saaminen metsästä teollisuuteen kilpailukykyisellä hinnalla. Siksi hallitus tukee sekä metsäsektoria että puurak

Japani metsälääketieteen edelläkävijänä - metsäkylpy vähentää teknostressiä4.6.2024 09:24:15 EEST | Artikkeli

Japanilainen metsäkylpy Shinrin-youku on enemmän kuin pelkkä kävelyretki. Shinrin tarkoittaa metsää ja youku kylpyä eli metsäympäristössä kylpemistä ja sen aistimista. – Se ei ole liikuntaharjoitus, patikointiretki tai juoksulenkki, vaan yksinkertaista luonnossa olemista ja yhteyden luomista luontoon kaikilla aisteilla. Metsässä voi tuntea lukemattomia tuoksuja, hengittää raikasta ilmaa, kuunnella metsän ääniä, lintuja ja tuntea tuulta iholla, kuvailee japanilaisen metsälääketieteen johtava asiantuntija tohtori Qing Li. –Kun ihminen saavuttaa sopusoinnun luonnon kanssa, hän rentoutuu ja virkistyy. Metsässä stressi lievittyy, ihminen rentoutuu ja ajatukset kirkastuvat. Me olemme tuhansia vuosia kokeneet tämän saman, saaneet metsästä virkistystä, voimaa ja energiaa. Männynneulasista haudutetussa teessä on kahdeksan kertaa enemmän C - vitamiinia kuin appelsiinissä. Tokiossa sijaitsevassa Nippon Medical Schoolissa toimiva professori Li kertoo viettäneensä lapsuutensa pikku kylässä, jossa l

Suomen Japanin Kauppakamarin Antti Kunnas: Japanissa puutuotealan viennille suuret markkinat27.5.2024 11:47:51 EEST | Artikkeli

Suomen Japanissa sijaitsevan kauppakamarin, Finnish Chamber of Commerce in Japan, toimitusjohtaja Antti Kunnas kannustaa suomalaisia puutuotealan yrityksiä Japanin markkinoille. – Minun viestini suomalaisyrityksille on se, että Japanissa on suuria vientimahdollisuuksia, koska markkina on valtava ja paljon kysyntää sellaisille tuotteille ja ratkaisuille, mitä Japanissa ei valmisteta.

YTT Juhani Wiio: Median metsäuutisoinnista puuttuu kokonaiskuva – Toimittajien side metsään katkennut22.5.2024 08:16:10 EEST | Artikkeli

Metsäuutisointia tutkineen YTT Juhani Wiion mukaan erityisesti suurien mediatalojen, tulisi tarkastella metsäkysymyksiä kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhden vallalla olevan asenneilmaston kautta. – Metsä ja siihen perustuva talous ovat hiilinielun ja suojelun lisäksi edelleen osa suomalaista elämänmuotoa ja suomalaisten toimeentuloa. On tärkeää, että kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi valtamedioissa sirpaleisen sosiaalisessa mediassa esiintyvän ajoin aggressiivinen keskustelun vastapainoksi. –Sama koskee metsiin liittyvää tutkimusta, jolta näin yhteiskuntatieteilijänä kaipaisi enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka lisäisi monipuolista ymmärrystä metsistä. Kun seuraa somen metsäkeskustelua, saa vaikutelman, että jotkut tutkijatkin ovat ottaneet siinä omaa yhtä totuuttaan puolustavan ideologisen osapuolen roolin. Kun tarjolla on sirpalemaista, joskus vastakkaistakin metsätietoa, kokonaiskuva hämärtyy, muistuttaa Wiio. Media luo metsäkuvaa Taloustutkimuksen tutkimuksie

Metsäteollisuuden Kaisu Karvala: Metsäbiotalous seuraavaan komission ohjelmaan8.5.2024 11:01:14 EEST | Artikkeli

Metsätalous vahvemmin ilmastostrategiaan Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajan Kaisu Karvalan mukaan tavoitteena on saada metsätalous vahvemmin mukaan seuraavan komission ohjelmaan. – Tavoitteemme on saada kirjaus biotalouden merkityksestä eurooppalaiselle omavaraisuudelle sekä strategiselle autonomialle seuraavan komission 5-vuotisagendalle. Tässä meillä on samanlainen tahtotila ja tavoite hallituksen kanssa. –Vaikka komission 2040-tiedonanto on selvästi parempi kuin komission muut viime kauden tiedonannot, olen yrittänyt hillitä sitä intoa, että kaikki muuttuisi ympäristöasioista vastanneen komissaari Franz Timmermansin komissiosta lähdön jälkeen. Komission lainsäädäntöä kirjoittavat virkamiehet istuvat edelleen paikallaan ja joillain heistä saattaa olla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys metsäteollisuudesta. Vaikka poliittinen tahtotila on nyt aiempaa parempi, on meidän silti keskityttävä lainsäädännön yksityiskohtiin, muistuttaa Karvala. Metsäteollisuudessa on meneillään pal

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye