Vaarallista kemikaalia roiskahti työntekijän päälle – johdolle tuomiot työturvallisuusrikoksesta ja yhtiölle yhteisösakko

Syyte liittyy helmikuussa 2019 sattuneeseen tapaturmaan. Tapaturmahetkellä työntekijä valmisti erittäin vaarallisesta kemikaalista liuosta. Työntekijällä oli tuolloin päällään aukinainen laboratoriotakki ja suojakäsineet, mutta jalassaan hänellä oli tavalliset housut eikä hän käyttänyt silmäsuojausta. Liuoksen teon yhteydessä liuosta roiskahti työntekijän vaatteille ja lattialle. Työntekijä pyyhki ja pesi itseään ja vaatteitaan, vaihtoi puhtaan t-paidan ja palasi töihin. Toinen yhtiön työntekijä pyyhki lattiaa imuliinalla, jonka hän laittoi pyyhkimisen jälkeen tavalliseen roska-astiaan ongelmajäteastian sijaan ja joku yhtiön työntekijöistä pyysi ulkopuolisen yhtiön siivoojaa puhdistamaan lattian, kertomatta siivoojalle, että roiskuneessa liuoksessa oli erittäin vaarallista kemikaalia. Yhtiöstä soitettiin hätäkeskukseen vasta tunti onnettomuuden jälkeen, kun liuosta päällensä saaneella työntekijällä ilmeni oireita.

Syytteen mukaan vastaajat eivät olleet tehneet järjestelmällistä työn vaarojen arviointia eivätkä laatineet kattavia toimintaohjeita vaaratilanteiden varalle. Vastaajat eivät olleet hankkineet jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisia suojavarusteista eivätkä valvoneet niiden käyttöä. Vastaajat eivät syytteen mukaan myöskään huolehtineet riittävän ilmanvaihdon toteutumisesta laboratoriossa. Kaikki vastaajat kiistivät kaikki syytteet ja katsoivat, että tapaturma johtui siitä, että työntekijä toimi ohjeistuksen vastaisesti.

Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja oli laiminlyönyt tehdä järjestelmällistä työn vaarojen arviointia kyseessä olleen kemikaalin osalta, ja että työntekijät eivät olleet saaneet riittävää ohjeistusta toimia vaaratilanteessa. Edelleen käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut laatinut kattavia toimintaohjeita vaaratilanteiden ja onnettomuuksien varalle. Käräjäoikeuden mukaan kukaan yhtiön työntekijä ei kertonut pelastushenkilökunnalle kemikaalin vaarallisuudesta eikä siitä, että työntekijällä oli edelleen saastuneet housut jalassaan pelastushenkilökunnan saapuessa. Henkilökohtaisten suojalasien puuttumisen osalta käräjäoikeus totesi, että laboratoriossa yhteisessä käytössä olleilla suojalaseilla oli saavutettu samantasoinen ja riittävä turvallisuus kuin henkilökohtaisilla laseilla olisi saatu ja katsoi, että työnantaja ei ollut laiminlyönyt velvollisuuksiaan tältä osin. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työnantaja oli laiminlyönyt valvoa suojavarusteiden asianmukaista käyttöä, kun työnantajan tiedossa oli, että ainakin yksi työntekijä ei käyttänyt asianmukaisia suojavarusteita ja lisäksi liuoslaboratoriossa ei edellytetty kaikilta osin suojalasien käyttöä, vaikka se on ollut vastoin yhtiön ohjeistusta. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi laiminlyönyt huolehtia riittävän ilmanvaihdon toteutumisesta laboratoriossa ja hylkäsi syytteen tältä osin.

Käräjäoikeus katsoi laiminlyöntien kohdistuneen keskeisiin työturvallisuusmääräyksiin ja kiinnitti huomiota siihen, että kyse ei ollut yksittäisestä ja lyhytkestoisesta laiminlyönnistä. Käräjäoikeus katsoi tekoajaksi syytteen mukaisesti yli kolme vuotta. Kuitenkin käräjäoikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että yhtiön piirissä oli pyritty huolehtimaan työturvallisuudesta asianmukaisesti.

Käräjäoikeus tuomitsi toimitusjohtajalle ja operatiiviselle johtajalle kummallekin 25 päiväsakkoa ja tuotantopäällikölle 20 päiväsakkoa sekä yhtiölle 40 000 euron yhteisösakon. Yhteisösakon määräämisen osalta käräjäoikeus kiinnitti huomiota työturvallisuussuunnittelutyön huolimattomuuteen yhtiössä, mitä ilmensi se, että vaaratilanteen satuttua useampikaan kokenut työntekijä ei osannut toimia oikein.

Työnantajan on huolehdittava henkilösuojainten käytöstä

Työsuojelun lakimies Reeta Holmi muistuttaa, että työnantajan on huolehdittava, että työntekijät käyttävät työn vaatimia suojavarusteita. Työnantajalla on velvollisuus puuttua, jos havaitaan, että työntekijä ei käytä suojaimia työnantajan ohjeistuksen mukaisesti: suojainten käyttöä ei voi esimerkiksi perehdytyksen jälkeen jättää työntekijän omaan harkintaan.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 25.8.2022, asianro R 21/373.