Liikkumisen suositukset muuttuivat – miten mitata suosituksen toteutuminen muutoksen jälkeen?
Mittareiden avulla on kertynyt uutta tietoa siitä, että aikaisemmin yksittäisessä liikkumisjaksossa käytetty minimikesto 10 minuuttia ei ole mitenkään perusteltu. Niinpä liikkumisen suosituksista poistui aiemmin käytetty 10 minuutin minimivaatimus liikunnalle.
UKK-instituutin tutkija Henri Vähä-Ypyän tutkimuksessa oli mukana 1 645 iältään 20–64-vuotiasta suomalaista, joilla oli viikon ajan lantiolla pidettävä liikemittari. Tutkimus on osa laajempaa Kunnon Kartta 2017 -väestötutkimusta.
– Lyhyesti tuossa on kyse siitä, kuinka mitata liikkumisen suosituksen täyttyminen. Suositus pohjautuu enemmän kysyttyyn dataan, mutta nykyisin mittauksissa käytetään pääasiassa liikemittareita, sanoo Henri Vähä-Ypyä.
Kiteytettynä Vähä-Ypyän tutkimuksessa todetaan, että liikemittarit tarjoavat tarkempaa tietoa liikkumisesta, mutta tiedon käytölle ei ole vielä tiedekentällä yhdessä sovittuja suosituksia.
Kuntotason määrittely muuttaa tuloksia
Tutkimuksessa todettiin, että pelkästään kyselyjen käyttäminen määritettäessä liikkumisen suositusten täyttymistä ei enää toimi.
– Kyselyyn vastaajien pitäisi summata kaikki sekunninkin kestoinen liikkuminen koko viikolta yhteen ja vielä eri rasitustasoissa: kevyt, reipas ja rasittava. Tämä lienee mahdotonta, kiteyttää UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Vasankarin mukaan liikkumisen suositusten määrittelyssä on mittaamisen kannalta ongelmallista myös se, otetaanko yksilön kunto ennalta huomioon vai ei. Yksinkertaistettuna: parempikuntoiset täyttävät suositukset helpommin kuin huonokuntoiset.
– Jos henkilön oma kuntotaso otetaan myös huomioon, tilanne kääntyy päinvastoin. Silloin eivät hyväkuntoiset täytäkään suositusta todennäköisemmin, vaan heikomman kuntotason omaavien kunnon huomioiva liikkumisen määrä on suurempaa kuin hyväkuntoisten, korostaa Vasankari.
Liikkumisen fysiologisten vasteiden vaatima aika mukaan analyyseihin
– Mikäli jokainen lyhytkin mitattu liikahdus lasketaan, niin käytännössä kaikki suomalaiset täyttävät vaatimuksen vähintään 150 minuutin viikoittaisesta liikkumisesta. Lyhyet siirtymät sohvalta jääkaapille tuskin tuottavat toivottuja vasteita hengitys- ja verenkiertoelimistölle, Vähä-Ypyä havainnollistaa.
Kun liikemittarin data-analyysissa huomioidaan fysiologisten vasteiden vaatimat ajat liikkumiselle, tippuu 150 minuutin viikoittaisen liikkumisen määrän saavuttavien määrä huomattavasti.
– Kysyttyyn dataan verrattuna mitatun datan analysointi kuuden minuutin liukuvaa keskiarvoa käyttäen näyttäisi toimivan parhaiten, valottaa Vähä-Ypyä.
Edellä kuvatulla tavoin analysoituna tähän tutkimukseen osallistuneista naisista 69 % ja miehistä 66 % täytti liikkumisen suosituksen. Kun analyysissä huomioitiin henkilön kestävyyskunto, kyseiset osuudet suosituksen täyttäneistä olivat naisilla 25 % ja miehillä 16 %. Koko väestötasolla osuudet ovat todennäköisesti pienemmät.
– Tämän tutkimuksen ja aikaisempien UKK-instituutin väestötutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että hyvä tapa analysoida liikemittarilla kerättyä liikkumisdataa uusien liikkumisen suositusten valossa voisi olla kuuden minuutin liukuvaan keskiarvoon perustuva mittaustapa, summaa Vasankari.
– Edelleen tämä tutkimus alleviivaa henkilön kestävyyskunnon huomioimisen suurta merkitystä laskettaessa liikkumisen suositusten toteutumista väestötasolla. Siksi liikkumisen suositusta selvittäviin tutkimuksiin tulisi sisällyttää myös fyysisen kunnon mittaaminen, pohtii Vasankari.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli
Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Pauliina Husu, Kari Tokola, Ari Mänttäri, Olli J Heinonen, Jarmo Heiskanen, Kaisu M Kaikkonen, Kai Savonen, Sami Kokko, Tommi Vasankari.
How adherence to the updated physical activity guidelines should be assessed with accelerometer?
European Journal of Public Health, Volume 32, Issue Supplement_1, September 2022, Pages i50–i55. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckac078
Tutkimus esitellään HEPA Europe konferenssissa Nizzassa 31.8.–2.9.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
laboratorioinsinööri, tutkija Henri Vähä-Ypyä, UKK-instituutti
p. 046 922 1793, henri.vaha-ypya(a)ukkinstituutti.fi
johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti
p. 040 505 9157, tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.
Mittaamme säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa. Kehitämme kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen. Ennaltaehkäisemme ja vähennämme kaatumisia sekä liikunta- ja urheiluvammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. Tuotamme tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Uutta tieteellistä näyttöä eri urheilulajien terveyshyödyistä25.4.2024 08:37:03 EEST | Tiedote
Miljoonat ihmiset harrastavat urheilua kuntonsa ja terveytensä hyväksi. Luotettavaa tietoa harrastuksen terveellisyydestä on kuitenkin hyvin vähän. Monikansallinen tutkijaryhmä selvitti, mitä tieteellistä näyttöä on tällä hetkellä olemassa eri urheilulajien harrastamisen terveysvaikutuksista. Tutkimuskatsauksen mukaan viidellä urheilulajilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen.
Nuorten ja nuorten aikuisten tyypin 2 diabetes yleistynyt muuta Eurooppaa nopeammin Suomessa7.3.2024 07:01:00 EET | Tiedote
Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden kasvuprosentti alle 25-vuotiailla oli Suomessa suurempi kuin missään muussa Global Burden of Disease -tutkimuksessa vertaillussa Länsi-Euroopan maassa. Esiintyvyys kasvoi Suomessa 285 % vuodesta 1990 vuoteen 2019.
Lasten ja nuorten liikkumisen LIITU-tutkimus on käynnistynyt – tutkimus toteutetaan sekä perusopetuksessa että toisen asteen oppilaitoksissa20.2.2024 08:02:35 EET | Tiedote
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus tuottaa sekä valtakunnallista että paikallista tietoa perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta. Tutkimus on parhaillaan käynnissä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea.
Mediakutsu seminaariin: Liikkuminen muutosten paineessa5.10.2023 13:37:35 EEST | Tiedote
UKK-instituutin 33. Terveysliikuntapäivät järjestetään 11.–12.10.2023. Terveysliikuntapäivät tarjoavat ajankohtaisen näkymän talouden, palvelurakenteiden ja väestössä tapahtuviin monenlaisiin muutoksiin, ja miten ne sekä haastavat että helpottavat liikkumisen edistämistyötä. Seminaarin yhteistyökumppani on Työeläkeyhtiö Varma. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seminaariin. Seminaari on toimittajille maksuton.
Yksi minuutti kertoo paljon fyysisestä kuormittumisesta28.9.2023 12:40:01 EEST | Tiedote
Kestävyyskunnon taso kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman pitkään yli 30 ml/kg/min. Tämä selvisi UKK-instituutin väestötutkimusaineistoja yhdistävässä analyysissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme