Kutsu: Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä puhuttavat medioitu vuorovaikutus, viestintä terveydenhuollossa sekä tieteellisen ajattelun kehittyminen
Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivien ohjelma koostuu tunnettujen viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijoiden puheenvuoroista, työryhmistä sekä yhdessäolosta.
Keynote-puheenvuorot pitävät apulaisprofessori Stéphanie Fox Montrealin yliopistosta ja professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta. Fox tarkastelee puheenvuorossaan erilaisia tapoja hahmottaa yhteistyötä ja viestinnän roolia terveydenhuollon moniammatillisessa vuorovaikutuksessa. Isotalus puolestaan pohtii omien tutkimustensa kautta medioidun vuorovaikutuksen tutkimuksen kehitystä vuosikymmenten aikana.
– Työryhmissä keskustellaan esimerkiksi tieteellisen ajattelun kehittymisestä alan opinnoissa sekä vuorovaikutuksesta politiikassa, mediassa, opetuksessa ja työelämässä, kertoo konferenssin järjestelytoimikunnan jäsen, yliopisto-opettaja Marja Eklund Tampereen yliopistosta.
Kaikki työryhmät ja puheenvuorot löydät tapahtuman ohjelmasta.
Miten viestintäalan ammattilaisten tieteellinen ajattelu kehittyy?
Viestintäasiantuntijat ja journalistit työskentelevät tiedon tuottamisen, jäsentämisen ja arvioinnin ja välittämisen tehtävissä, mikä tekee heidän tietokäsityksensä ja ajattelutapansa kiinnostavaksi.
Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivät tarjoavat jopa kahden työryhmän verran mahdollisuuden tutustua lähemmin TAJU-tutkimushankkeeseen, joka tarkastelee viestinnän ja journalistiikan yliopisto-opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä ja sen kytkeytymistä ammatilliseen osaamiseen. Päivillä kuullaan tuoreita tutkimustuloksia viestinnän opiskelijoiden asiantuntemuksen kasvamisesta ja paneelissa pohditaan ajankohtaisia vaatimuksia koulutukselle.
– Harva tulee ajatelleeksi, kuinka keskeisessä roolissa viestinnän aloilta valmistuvat maisterit ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentumisessa. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, kuinka tiedon ammattilaisten tietäminen kehittyy, sanoo apulaisprofessori Leena Mikkola Tampereen yliopistosta.
Tampereen yliopisto toteuttaa TAJU-hankkeen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Hankkeen rahoittaa Helsingin Sanomain säätiö.
Jaossa palkinnot vuoden vuorovaikutusteosta ja parhaasta viestinnän gradusta
Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä jaetaan Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininta nyt seitsemättä kertaa. Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaettu Gradupalkinto annetaan ansioituneelle viestinnän tutkielmalle.
Konferenssin järjestää Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen yhdistys Prologos ry yhdessä Tampereen yliopiston viestintätieteiden tieteenalayksikön kanssa.
***
Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivät pidetään 30.9.–1.10.2022 Tampereen yliopiston Keskustakampuksen Linna-rakennuksessa (Kalevantie 5, Tampere).
Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marja Eklund
050 437 7601
marja.eklund@tuni.fi
tai
vvpaivat2022.tau@tuni.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme