Hyvät motoriset taidot, lukeminen ja soittoharrastus ennustavat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen

Useat eri asiat aina raskausaikaisista tekijöistä lähtien voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Kognitiiviset taidot tarkoittavat esimerkiksi tarkkaavaisuutta, päätöksentekoa, työmuistia, kielen ymmärtämistä, oppimista ja ajattelua. Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin 29:n eri tekijän yhteyksiä kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruuteen kolmessa eri aikapisteessä: tutkittavien ollessa 6–9-vuotiaita, 8–11-vuotiaita ja 15–17-vuotiaita. Tekijät jaettiin raskaudenaikaisiin ja syntymätekijöihin, fyysiseen kuntoon ja motorisiin taitoihin sekä elintapatekijöihin. Tutkimuksen alkutilanteessa aineistoon kuului lähes 500 Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen osallistuvaa lasta.

– Tulosten mukaan positiivisia kognitiivisten taitojen ennustajia olivat lukeminen, soittoharrastus ja motoristen taitojen harjoittaminen. Eikä kohtuullinen tietokoneen käyttökään näytä olevan haitaksi, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tiivistää.

Lapsilla ja nuorilla, joilla tietokoneen käyttö oli kohtuullista (1–60 minuuttia vuorokaudessa), kognitiiviset taidot olivat paremmat kuin heillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan tietokonetta tai käyttivät sitä yli tunnin päivässä. Nämä tulokset tukevat käsitystä, että kohtuullinen ja hallittu ruutuaika voi olla edullista myös kognitiiviselle kehitykselle.

Lukeminen voi puolestaan ruokkia positiivista kognitiivista kehitystä ja kognitiivisten taitojen kehittyminen voi lisätä lukemista entisestään.

– Lukemisen edistämisen tärkeyttä ei siten voi liioitella, Haapala lisää.

Hyvien motoristen taitojen ja parempien kognitiivisten taitojen yhteydet saattavat selittyä runsaalla ja monipuolisella liikunnalla.

Runsas television katselu ennusti huonompia kognitiivisia taitoja

Raskaudenaikaisista ja syntymätekijöistä heikompia kognitiivisia taitoja ennusti pre-eklampsia eli raskausmyrkytys. Elintapatekijöistä heikompia taitoja näytti ennustavan runsas television katsominen tai musiikin kuuntelu, kouluajan ulkopuolella kirjoittaminen sekä askartelu ja käsitöiden teko. Fyysinen kunto ja elintapatekijät selittivät pre-eklampsian ja kognitiivisten taitojen välisen yhteyden.

Kohtuullinen ruutuaika tietokoneella näyttää tukevan kognitiivista kehitystä, mutta runsaampi television katsominen oli yhteydessä heikompiin kognitiivisiin taitoihin erityisesti nuoruudessa. Toisin sanoen erilaiset ruudut ja niiden sisällöt voivat vaikuttaa eri tavoin kognitiiviseen kehitykseen ja näiden tekijöiden merkitys voi olla erilainen eri ikäkausina.

– Yllättävää oli, että runsaampi kirjoittaminen oli yhteydessä matalampiin kognitiivisiin taitoihin. Tämä voi linkittyä esimerkiksi muihin oppimisen ongelmiin, jolloin esimerkiksi läksyjen tekoon ja sitä kautta kirjoittamiseen menee keskimääräistä enemmän aikaa, Haapala pohtii.

Alkuperäinen artikkeli

Lima RA, Soares FC, van Poppel M, Savinainen S, Mäntyselkä A, Haapala EA, Lakka T. Determinants of Cognitive Performance in Children and Adolescents: A Populational Longitudinal Study. International Journal of Environmental Reserach and Public Health 2022;19:8955. https://doi.org/10.3390/ijerph19158955

Lisätietoa

Eero Haapala, FT, dosentti, yliopistonlehtori
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
eero.a.haapala@jyu.fi
+358 40 805 4210