Voiko robotilla olla moraalia? Hoitorobottien pakkolääkintäpäätökset arveluttavat
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten ihmiset suhtautuvat hoitorobottien tekemiin päätöksiin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tekoälysovelluksilta vaaditaan inhimillistä herkkyyttä ja empatiakykyä, jotta niiden tekemät ratkaisut ja päätökset tuntuisivat potilaista ja hoidettavista yhtä hyväksyttäviltä kuin ihmisten tekemät päätökset.
– Moraalipsykologisessa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty potilaan autonomiaa tai lääketieteen etiikan sisäisiä ristiriitoja - varsinkaan siitä näkökulmasta, että toimijana on robotti, tutkija Michael Laakasuo kertoo.
Tutkimuksen tavoite oli Laakasuon mukaan laajentaa kokeellisen moraalipsykologian alaa lääketieteen eettisten kysymysten tarkasteluun.
Hoitorobotin moraalinen vastuu ei vakuuta
Tutkimuksessa koehenkilöt muun muassa arvioivat lukemassaan tarinassa tehtyjen päätösten moraalisuutta. Ihmiset hyväksyivät sekä hoitorobotilta että ihmissairaanhoitajalta päätöksen jättää noudattamatta ylilääkärin ohjetta lääkitä potilas vastoin tämän tahtoa. Sen sijaan hoitorobotilta ei hyväksytty potilaan tahdon ohittamista pakkolääkinnällä vaikka ihmissairaanhoitajan päätös pakkolääkityksestä hyväksyttiin.
– Pakkolääkintää koskeva kysymyksenasettelu paljasti, että hoitorobotin ja ihmissairaanhoitajien tekemiä päätöksiä ei kohdella samanlaisina, vaikka ne olisivat seurauksiltaan identtisiä, Laakasuo sanoo.
– Huolestuttavin löydös oli kenties se, että kun tarinaa muutettiin niin, että potilas oli kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen yön aikana, niin ihmisen koettiin olevan moraalisesti enemmän vastuussa potilaan kohtalosta kuin hoitorobotin, vaikka hoitopäätöksellä ja potilaan kuolemalla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa.
Robotit eivät ratkaise resurssipulaa
– Tutkimuksen tulokset voisivat tarjota hyödyllisiä näkökulmia lääketieteen älysovellusten ja robotiikan kehittämiseen, Laakasuo pohtii.
Terveydenhuoltoala kärsii maailmanlaajuisesta hoitajapulasta. Tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen suuntaan, että hoitajaresurssipulaa ei voida ongelmitta ratkaista koneiden avulla - ihmiset haluavat, että heitä edelleen hoitavat toiset ihmiset.
– Jatkotutkimuksia ajatellen löydökset avaavat uria uusiin kysymyksenasetteluihin moraalisen kognition tutkimuksessa ja ihmisen ja robotin vuorovaikutuksen tutkimuksissa, etenkin lääketieteellisen etiikan suuntaan, Laakasuo arvioi.
Alkuperäinen artikkeli: Michael Laakasuo, Anton Kunnari, Sanna Rauhala, Marianna Drosinou, Juho Halonen, Noora Lehtonen, Mika Koverola, Marko Repo, Jukka Sundvall, Aku Visala, Kathryn B. Francis & Jussi Palomäki: Moral Psychology of Nursing Robots: Exploring the Role of Robots in Dilemmas of Patient Autonomy. European Journal of social psychology. DOI: 10.1002/ejsp.2890.
Lisätietoja
dosentti, yliopistotutkija, FT Michael Laakasuo, Helsingin yliopisto
michael.laakasuo@protonmail.com
p. 050 438 8030
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme