Suomi on profiloitunut vaativan ICT-tuotekehityksen tekijämaana

Suomalaiset tuotekehitystiimit ja -keskukset ovat arvostettuja. Suomalaiset yritykset ovat saaneet merkittäviä referenssejä kansainvälisiltä suuryrityksiltä ja useamman yrityksen muodostamat ekosysteemit houkuttelevia alan kansainvälisille yrityksille, jotka haluavat toteuttaa uusia tuotekehityksen toimintamalleja.

– Suomen vahvuuksiin ICT-toimialalla kuuluvat erinomaiset teknologiapartnerit kuten VTT ja monet alallaan mainetta saaneet kasvuyritykset. Esimerkiksi saksalainen Schaeffler on julkisesti kiittänyt suomalaista toimintamallia, Invest in Finlandin ICT-toimialan vastaava Janne Kari toteaa.

Suomi ei kilpaile informaatio- ja viestintäalan investoinneista Kaakkois-Aasian kustannustasoltaan halvempien maiden kanssa, vaan on profiloitunut voimakkaasti laadukkaan ja vaativan tuotantokehityksen tekijämaana. Realistisia kilpailijoita ICT-alan investointien edistämisessä ovat esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja Kanada, joissain tapauksissa jopa Viro. Toki osaamisen taso kasvaa koko ajan myös esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa, mikä kiristää kilpailua

– Partneritarjoama on Suomessa laaja, ja toimialan sisällä on monia korkeatasoisia erikoisosaamisalueita. Suomalaiset firmat ovat edelläkävijöitä esimerkiksi langattomien teknologioiden soveltamisessa ja tekoälyssä, jonka tiimoilta on paljon sovelluksia, mutta samalla alan osaajapula on kova. Osaajien riittävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota koulutuksia suunniteltaessa ja samalla helpottaa kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen, Kari kertoo.

Eniten ICT-investointeja on vuosien varrella sijoittunut kappalemääräisesti Uudellemaalle (noin 67 % kaikista investoinneista), mutta myös Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat keränneet toimialan kansainvälisiä investointeja. Business Finlandiin kuuluva Invest in Finland edistääkin yhdessä aluekehitysyhteisöjen kanssa ulkomaisten investointien sijoittumista eri puolille Suomea.

– Tampere, Oulu, Salo-Turku ja Joensuu ovat esimerkkejä vahvoista ICT-alueista pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Oulussa langaton osaaminen, kuten 5G ja 6G on vahvaa, Tampereella on puolestaan kuvantamisen, älykkäiden työkoneiden ja tulevaisuuden autojen ekosysteemit. Kvanttilaskennan ekosysteemi on puolestaan keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Joensuussa puolestaan on vahvaa fotoniikan osaamista, Kari listaa.

Eniten ICT-alan yrityksiä on tullut Suomeen Yhdysvalloista ja Ruotsista. Viiden kärjessä ovat myös Norja, Iso-Britannia ja Saksa, tosin huomattavasti kärkikaksikkoa maltillisimmilla luvuilla. Ulkomaisomisteisilla ICT-alan yrityksillä on myös huomattava merkitys Suomen taloudelle. Liikevaihdolla mitattuna ulkomaisten yhtiöiden osuus Suomen kokonaisyrityskannasta oli vuonna 2020 suurin juuri informaatio- ja viestintäalalla sekä kaivostoiminnassa. Henkilöstömäärän lukumäärällä mitattuna ulkomaisten yhtiöiden osuus Suomen kokonaisyrityskannasta puolestaan oli suurin informaatio- ja viestintäalalla sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa.