Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Käsijarrukäännös ja kannustava Suomi-strategia kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen kääntämiseksi laskuun

24.10.2022 09:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Valtion menoja rajoittavaan budjettikehykseen on sitouduttava ja velkaura on käännettävä laskuun, esittää Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on huolissaan siitä, ettei menokehykselle ole osoitettu kansallisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan sen sijaan keskitytään lähinnä vuotuisiin talousarvioihin. Myös sote-uudistuksen myötä syntyvien uusien hyvinvointialueiden menojen kontrollointi tulee pian ratkaista. Etlan ”Muistioita tulevalle hallitukselle” julkaistiin tänään virtuaalitilaisuudessa Helsingissä. Julkaisussa pohditaan tutkimukseen perustuvia keinoja mm. velkaantumisen lopettamiseksi, työvoiman riittävyyden varmistamiseksi, osaamistason nostamiseksi, investointien lisäämiseksi sekä vihreän siirtymän varmistamiseksi.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.

Etlan suositukset lyhyesti:

  • On laadittava kokonaisvaltainen ja kannustimia sisältävä Suomi-strategia talouskasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi.
  • Työmarkkinoille tarvitaan kannustimia, kuten ansiosidonnaisen keston puolitus, työtulovähennyksen korotus, päivähoitomaksujen alennus, kotihoidon tuen keston lyhentäminen ja korkeimman marginaaliveron alentaminen.
  • Osaamisen lisäämiseksi tarvitaan kannustimia, kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, lukukausimaksut ja mahdollisuus opintolainojen armahdukseen sekä aikuiskoulutusjärjestelmässä toinen samantasoinen koulutus asetettava maksulliseksi.
  • Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi tarvitaan määräaikainen tuloverotuksen kevennys maahan muuttaville ulkomaalaisille asiantuntijoille sekä maahantulon lupaprosessien keventäminen.
  • Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan parlamentaarisen t&k-tavoitteen toimeenpano niin, että yrityksille suunnattava tuki nousee OECD-maiden keskitasolle. Suorat tuet kohdennettava suurille yrityksille ja verotuet pk-sektorille.
  • Vihreään siirtymään tarvitaan hiilipäästöjen hinnoittelun tehostamista. Se tapahtuisi laajentamalla päästökauppaa ja vähentämällä fossiilisten polttoaineiden ja hiilipäästöjä kasvattavan maankäytön tukia.
  • Energiakriisin tulonjakovaikutuksia tulee lieventää vain väliaikaisilla tuilla, jotka eivät heikennä kannusteita vihreään siirtymään ja energiansäästöön.  
  • On sitouduttava valtion menokehyksen noudattamiseen ja kehys on johdettava pitkän tähtäimen velkatavoitteesta.
  • On tehtävä menosopeutus valtiovarainministeriön valmisteilla olevan menokartoituksen pohjalta.
  • Ei veronkiristyksiä, koska ne hidastavat talouskasvua.

Korkotason noustessa velasta tulossa yhä vaarallisempaa

Suomi on ulkoisille sokeille altis ja kestävyysvajeesta kärsivä kansantalous, jolloin on välttämätöntä pyrkiä hillitsemään julkisen talouden velkaantumista. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan kokonaisvaltaista ja kannustavaa “Suomi-strategiaa” kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtion menokehystä on uudistettava ja Suomen finanssipolitiikka on selkeämmin ankkuroitava velkakestävyyden turvaamiseen. Tulevan hallituksen on määritettävä, millä keinoin jatkossa voidaan tehdä poikkeamia kehyksiin.

– Suomen talouspolitiikassa on tehtävä käsijarrukäännös. Viimeiseen 14 vuoteen ei ole ollut lainkaan talouskasvua, mutta julkinen velka jokaista suomalaista kohti on kaksinkertaistunut. Nyt korot ovat alkaneet nousta eikä velkaantumista vieläkään hillitä, näin emme voi jatkaa. On mahdotonta esittää täysin uusia keinoja, mitä ei olisi 14 vuoteen esitetty. Ehdotamme siksi monia vanhoja tuttujakin lääkkeitä, joita ei ole pantu toimeen. Näihin kuuluvat työnteon kannustavuuden, investointien ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, osaamistason nostaminen ja vihreän siirtymän nopeuttaminen, luettelee Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Tänään julkaistussa ”Muistioita tulevalle hallitukselle” -koosteessa Etla esittää konkreettisia, tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia, joilla velkaantumista saadaan hillittyä ja talouskasvua kiihdytettyä.

Etlan ehdottamia uudistuksia ongelmien ratkaisemiseksi esitetään kuudessa eri kokonaisuudessa: 1) kannustimet, 2) koulutus ja osaaminen, 3) maahanmuutto, 4) investoinnit, 5) vihreä siirtymä ja 6) finanssipolitiikan säännöt.

Työmarkkinoilla merkittäviä kannustinloukkuja

Kasvu edellyttää näkymää osaavasta työvoimasta, mutta myös työvoiman riittävyydestä on pidettävä huolta. Viime vuonna työttömyysloukussa eli tilanteessa, jossa henkilön ei kannata rahallisesti ottaa työtä vastaan, oli 136 500 henkeä.

– Vaikka työllisyysluvut ovat kohentuneet, on Suomessa edelleen suuri työttömien joukko. Palkkojen jyrkkä marginaaliverotus yhdessä tulonsiirtojärjestelmän kanssa luo kannustinongelmia laaja-alaisesti työmarkkinoille. Kannustimien parantaminen on kuitenkin tehtävä kohdennetusti, jotta toimet ovat kustannustehokkaita, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Maahanmuutto ei syrjäytä kotimaista osaamista

Väestön ikääntyminen luo erityistä painetta työmarkkinoille ja se lisää maahanmuuton merkitystä Suomen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä. Ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäystä kestävyysvajeen hillitseminen on entistä haasteellisempaa. Siksi on pyrittävä lisäämään myös Suomen houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille.

– Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen lisää innovaatiotoimintaa sekä kiihdyttää talouskasvua. Osaava ulkomainen työvoima ei tutkimusten perusteella syrjäytä kotimaista osaamista vaan lisää sitä. Lupaprosessia on jatkossa sujuvoitettava ja Suomen houkuttelevuutta lisättävä, esimerkiksi verotuksen keinoin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen vaatii lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista. Etlan tutkijat suosittavat muistiossa myös määräaikaista tuloverotuksen kevennystä kaikille maahan muuttaville ulkomaisille asiantuntijoille ja tutkimus- ja kehitystyöhön tuleville.

“Muistioita tulevalle hallitukselle” on kokonaisuudessaan luettavissa Etlan nettisivuilla: etla.fi/julkaisut

Kangasharju, Aki – Kauhanen, Antti – Koski, Heli - Kuusela, Olli-Pekka – Kuusi, Tero – Maczulskij, Terhi – Puonti, Päivi - Valkonen, Tarmo: Muistioita tulevalle hallitukselle (Etla Muistio 114).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (osaaminen ja työmarkkinat)
Tutkija Olli-Pekka Kuusela (vihreä siirtymä)
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi (julkinen talous ja kehysmenettely)
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (työperäinen maahanmuutto)
Ennustepäällikkö Päivi Puonti (kannustinloukut ja työllisyys)
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen (innovaatiot)

Kuvat

Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye