Tampereen yliopisto

Väitös: Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus edellyttää uudenlaista ajattelua ja ohjausmenetelmiä palvelujärjestelmään

Jaa
Arvoperustainen terveydenhuolto on kansainvälinen ilmiö, jossa tavoitellaan ensisijaisesti vaikuttavuutta hoitopalvelujen järjestämisessä palvelujen suuren määrän tuottamisen sijaan. Ajatus on omaksuttu vähitellen Pohjoismaiden terveyspolitiikkaan, mutta se edellyttää onnistuakseen tietojohtamisen ja johtamismenetelmien kehittymistä. Kauppatieteiden maisteri Petra Kokko tutkii artikkeliväitöskirjassaan ilmiötä käsitteenä, sen toteuttamista julkisen hallinnan eri tasoilla ja omaksumista hyvinvointivaltioissa sekä arvoperustaisuutta tukevia johtamisen menetelmiä.
Petra Kokko (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)
Petra Kokko (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)

Vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti on nimetty suomalaisen hyvinvointipolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi pyrittäessä ratkaisemaan kestävyysvajetta ja palvelujen laatuun liittyviä kysymyksiä. Petra Kokko keskittyi väitöskirjassaan arvoperustaiseen terveydenhuollon malliin, joka ohjaa terveysjärjestelmiä keskittymään hoidon tuloksiin palvelujen määrän sijaan. Mallista käytetään myös nimitystä vaikuttavuusperustainen terveydenhuolto. Tämä sisällöllinen muutos hyvinvointipolitiikan tavoitteissa etenee samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten uudistusten kanssa.

– Arvoperustaisen terveydenhuollon mallin idea on lähtöisin Yhdysvalloista, mutta tutkimukseni mukaan sen vaikutuksista terveyspalvelujärjestelmiin ei ole juurikaan tutkimustietoa. Ilmiön tulkinta  käsitteenä eri valtiossa, nopea laajeneminen kansainväliseksi trendiksi ja sen merkityksellisyys palvelujärjestelmän kehittämiseksi innosti minua tutkimaan aihetta, Kokko sanoo.

Väitöskirja koostuu yhteenveto-osasta ja neljästä tutkimusartikkelista, joista kaksi tutkivat terveyspolitiikkaa hyvinvointivaltioissa. Ensimmäisen artikkelin päätuloksena oli, että arvoperustaisen terveydenhuollon mallin vaikutuksista hyvinvointivaltioiden palvelujärjestelmään ei ole tutkimusnäyttöä poliittishallinnollisesta näkökulmasta ja toisen päätuloksena, että malli on levinnyt pohjoismaiseen terveyspolitiikkaan vähitellen.

Kolmas artikkeli tutkii diagnoosiperusteista potilasluokittelujärjestelmää johtamisen menetelmänä.

– Sote-palveluissa tarvitaan potilasluokittelua tietojohtamisen tueksi riippumatta vallalla olevasta hallintoideologiasta, Kokko toteaa.

Neljännessä artikkelissa Kokko tutki tapaustutkimuksena arvoperustaisen mallin perusperiaatteiden vaikutuksia terveyspalvelujen tuottamiseen ja hallintaan tamperelaisessa sydänsairauksien hoitoon erikoistuneessa sairaalassa. Lopputuloksena nähtiin yhteistyön lisääntyminen yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajien välillä sekä hallinnan hybriditeettiä eli eri sektorien hallintatapojen ja arvojen sekoittumista uudeksi hallintatavaksi.

Arvoperustaisuus viittaa hyvinvointijärjestelmän valintoihin tavoiteltavista arvoista rakennettaessa uutta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmää. Tutkimus osoittaa haasteeksi käsitteen arvo monitulkintaisuuden.

– Hyvinvointivaltioiden on tärkeää määritellä ja kirkastaa yhteiskunnalliset tavoitteet arvovalintoja noudattaen. Pyrimmekö tuottavaan palvelutuotantoon, julkisten palvelujen tehostamiseen vai yksilöiden tarpeiden täyttämiseen mahdollisimman hyvin? Näillä valinnoilla on suuri vaikutus palvelujärjestelmän hallinnan menetelmien ja tietopohjan rakentamiseen, Kokko summaa.

Petra Kokko on kotoisin Tampereelta. Kokko toimii kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, jossa hän vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten taloustietojen tiedonhallinnan kehittämisestä sekä toimii tutkimusjohtajana työterveyshuollon käyttöä ja kustannuksia kartoittavassa tutkimuksessa.

Kauppatieteiden maisteri Petra Kokon julkisen talouden alaan kuuluva väitöskirja Arvoperustainen terveydenhuollon ilmiö sosiaali- ja terveydenhuollossa - Kohti vaikuttavampaa julkishallintoa? tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 4.11.2022, klo 12 Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jarmo Vakkuri johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Petra Kokko
petra.kokko@tuni.fi

Kuvat

Petra Kokko (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)
Petra Kokko (Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye