Luovat alat saavat toimenpideohjelman ekologisen kestävyyden parantamiseen

Kaikilla aloilla tarvitaan merkittäviä muutoksia ekologisen kriisin ratkaisemiseen. Luovilta aloilta on Suomessa puuttunut kattava, valtakunnallinen tiekartta ja toimenpideohjelma, jossa toiminta sovitetaan ympäristön kantokyvyn rajoihin ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamiseksi.
Aalto-yliopisto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ovat yhteistyössä tehneet esiselvityksen luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen toimenpideohjelmaan, joka tähtää alojen valtakunnalliseen hiilineutraaliuteen ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustavoitteet huomioiden. Esiselvitys perustuu aineistoanalyysiin ja alan toimijoiden haastatteluihin.
Luovat alat työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä, ja niiden osuus kaikista työpaikoista on 3–5 prosenttia. Alat peittoavat esimerkiksi työllistävyydellään elektroniikkateollisuuden, paperiteollisuuden tai maatalouden toimialat.
Luoviin aloihin kuuluu laaja joukko erilaisia toimijoita. Esiselvityksessä luovat alat on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: arkkitehtuuri, audiovisuaalinen ala, esittävä taide, kirjastot, kustannus- ja media-ala, kuvataide, muoti- ja tekstiiliala, muotoilu, museot ja elävä kulttuuriperintö, musiikki, pelit ja tapahtumat. Luokituksen lähtökohtana on käytetty työ- ja elinkeinoministeriön tekemää luokitusta.
Yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia
Aalto-yliopistossa opiskelijaharjoitteluna tehdyt haastattelut ja aineistotutkimus kartoittivat luovien alojen kestävyysmurrosta nopeuttavia toimia ja menetelmiä Suomessa. Selvityksen tavoitteena on hahmottaa luovien alojen lähtötilannetta ja mahdollisuuksia ekologisesti kestäviin toimintamalleihin siirtymisessä.
Esiselvityksen perusteella luovilla aloilla on paljon kestävyyttä kehittävää toimintaa ja vakiintuneita toimintatapoja, kuten työkaluja, laskureita ja oppaita, sertifikaatteja ja laskentamalleja. Kestävyysteoista ja hyvistä toimintatavoista ei kuitenkaan viestitä tarpeeksi, ja siksi kestävyystyö ja niiden myötä syntyneet ratkaisut eivät leviä eri toimijoiden kesken.
Vaikka luovat alat ovat keskenään hyvin erilaisia, on aloilla monia yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia kestävyyden kehittämisessä.
Kunkin alan tilanteeseen pureudutaan esiselvityksessä omassa luvussaan. Yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia käsitellään Luovat alat kestävyyttä etsimässä -osiossa.
Luovat alat ovat muutosvoimaltaan kokoaan suurempia. Näiltä aloilta lähtevät kulttuuri- ja arvomuutokset heijastuvat esimerkiksi vaate- ja rakennusteollisuuden toimintaan ja kysyntään, sekä siihen, mistä olemme valmiita maksamaan, ja mitä asioita painotamme valintoja tehdessämme.
Kaikista merkittävimmäksi vaikuttamismahdollisuudeksi luovilla aloilla nähtiin niiden roolin ja muutosvoiman tunnistaminen ja tukeminen: luovat alat voivat tuoda esille ekologisiin kriiseihin, kiertotalouteen ja luontoon liittyvää sisältöä, arvoja ja ratkaisuja.
Luovien alojen ekologisen kestävyystoimenpideohjelman pilottialueena on Uusimaa, jossa jaetaan tietoa ja aktivoidaan maakunnan toimijoita sekä yhdistysten ja verkostojen että kuntien kautta.
Lisätiedot käynnistyneestä toimenpideohjelmasta:
Uudenmaan liitto:
Jaana Eskola, Projektipäällikkö, Luovat alat, ilmastonmuutos
puh. 040 182 4893
jaana.eskola@uudenmaanliitto.fi
Pia Tynys, Johtava ilmastoasiantuntija, Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
puh. 040 149 2244
pia.tynys@uudenmaanliitto.fi
Ilmoittaudu mukaan täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot esiselvityksestä:
Riikka Mäkikoskela, Head of Radical Creativity, Aalto-yliopisto
puh. 045 131 3562
riikka.makikoskela@aalto.fi
Anu Mänty, johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra
puh. 029 461 8435
anu.manty@sitra.fi
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme