Finnvera Oyj

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022

Jaa

Finnvera-konserni, pörssitiedote 10.11.2022

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022

Yritysten investoinnit ja rahoituksen kysyntä kääntymässä laskuun – Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos 19 miljoonaa euroa tappiollinen

Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2022 (vs. 1–9/2021 tai 31.12.2021)

  • Tulos -19 Me (106) – alkuvuonna tehdyt Venäjän vientitakuuvastuiden tappiovaraukset ennallaan – perusteita vuonna 2020 tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut.
  • Tulokset segmenteittäin:
    • Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos 16 Me (19) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos -64 Me (56).
    • Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 29 Me (30).
  • Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -79 Me (58).
  • Tase 12,9 Mrd. euroa (12,2) kasvoi 5 %.
  • Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,3 Mrd. euroa (15,9) kasvoivat 2 %.
  • Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 25,9 Mrd. euroa (25,6) kasvoivat 1 %.
  • Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat yhteensä olivat 1,3 Mrd. euroa (1,4) ja ne pienenivät 4 %.
  • Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,6 Mrd. euroa (1,4) kasvoivat edellisen vuoden lopusta 16 %.
  • Omavaraisuus laski 0,5 %-yksikköä 6,5 %:iin (7,1).
  • Kulu-tuotto-suhde parani 4,6 %-yksikköä 19,1 %:iin (23,7).
  • Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi 73 (68), keskiarvoa paransivat paikalliset pienyritykset- sekä kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset -segmentit.

Finnvera-konserni, 1–9/2022

Tulos
1–9/2022
-19 Me
(1–9/2021: 106)

Taseen loppusumma
30.9.2022
12,9 Mrd. e
(31.12.2021: 12,2)
muutos 5 %

Kokonaisvastuut, emoyhtiön
kotimaan toiminta sekä vienti-
takuu- ja erityistakaustoiminta
30.9.2022
25,9 Mrd. e
(31.12.2021: 25,6)
muutos 1 %

Vapaa oma pääoma ja
valtiontakuurahasto
1–9/2022 tuloksen jälkeen
30.9.2022
1,3 Mrd. e
(31.12.2021: 1,4)
muutos -4 %

Kulu-tuotto-suhde 1–9/2022
19,1 %
(1–9/2021: 23,7)
muutos -4,6 %-yks.

Omavaraisuus 30.9.2022
6,5 %
(31.12.2021: 7,1)
muutos -0,5 %-yks.

NPS-indeksi
(net promoter score)
1–9/2022
73
(1–9/2021: 68)
muutos 5 pistettä

Taseen odotettavissa
olevat luottotappiot
30.9.2022
1,6 Mrd. e
(31.12.2021: 1,4)
muutos 16 %

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Pk-yritysten ja vientihankkeiden tilanne on vielä positiivinen, mutta näkymät ensi vuodelle ovat poikkeuksellisen varovaiset. Odotamme investointien hidastuvan, ja nähtävissä on, että kotimaan rahoituksen kysyntä kääntyy laskuun. Taustalla ovat Venäjän aloittaman sodan vaikutukset, komponenttien saatavuusongelmat, inflaatio, korkojen nousu ja ennustettu taantuma. Toisaalta toimialojen välillä on eroja. Energiakriisi ja vihreä siirtymä ovat tuoneet uusia kasvumahdollisuuksia innovatiivisia ratkaisuja tuottaville yrityksille.

Viennin rahoituksessa metsä-, tele-, energia- ja kaivossektorien kehitys on jatkunut positiivisena. Risteilyalustoimiala on hitaasti alkanut toipua koronapandemian seurauksista. Viennin näkymiin vaikuttaa, että Suomen investointihyödykkeisiin painottuva vienti reagoi suhdanteisiin jälkisyklisesti. Yritysten tilauskanta yltää vielä eteenpäin, mutta epävarmuuden seurauksena uusien hankkeiden suunnittelu hidastuu.

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 19 miljoonaa euroa tappiollinen. Tulokseen vaikuttaa tappiovarausten määrä ja niiden mahdolliset muutokset. Alus- ja telakkasektorista ensimmäisenä koronavuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei vielä ole riittäviä perusteita. Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriskin kasvun johdosta annoimme 11.3.2022 negatiivisen tulosvaroituksen. Venäjä-vastuista kirjattiin tappiovarauksia alkuvuonna 210 miljoonaa euroa. Sodan ja pakotteiden takia tehtyjen järjestelyjen myötä Finnveran vastuut Venäjällä ovat yli puolittuneet vuoden 2021 lopusta noin 463 miljoonaan euroon. Kotimaan toiminnan osalta tulokseen vaikuttaa loppuvuonna valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen mahdollinen palauttaminen 50 prosenttiin. Korvaus korotettiin koronapandemian alkuvaiheessa vuonna 2020 väliaikaisesti 80 prosenttiin. Jos muutos toteutetaan, kotimaan toiminnan vuoden 2022 tulos tulee olemaan tappiollinen.

Finnvera pystyy rahoitusvaltuuksiensa puitteissa vastaamaan yritysten rahoitustarpeisiin. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä on vientikauppojen vauhdittamiseen tarkoitettu suora luotonanto ulkomaisille ostajille. Vastuullisuus ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta ovat strategiamme keskiössä, ja sen mukaisesti rajoitamme vientitakuiden myöntämistä öljy- ja kaasuhankkeisiin. Fossiilisten polttoaineiden osalta vientitakuut hiilivoimaloihin rajattiin pois jo vuosi sitten.”

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukanta

1–9/2022 (vs. 1–9/2021)

  • Myönnetyt kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 664 Me (1 079), muutos -38 %.
  • Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakaukset: 3,6 Mrd. euroa (3,3), muutos 11 %.
  • Myönnetyt vientiluotot: 891 Me (655), muutos 36 %.
    • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
    • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

30.9.2022 (vs. 31.12.2021)

  • Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,7 Mrd. euroa (3,0), muutos -11%.
  • Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 23,2 Mrd. euroa (22,6), muutos 3 %.
    • Nostetut vastuut 14,0 Mrd. euroa (12,1), muutos 15 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut 6,4 Mrd. euroa (5,4).
    • Nostamattomat vastuut 7,1 Mrd. euroa (7,4) ja sitovat tarjoukset 2,1 Mrd. euroa (3,1) eli yhteensä 9,2 Mrd. euroa (10,5), muutos -12 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut yhteensä 5,5 Mrd. euroa (6,4).
  • Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7,5 Mrd. euroa (7,9), muutos -6 %.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konserni
Tuloskehitys

1–9
/2022
Me

1–9
/2021
Me

Muutos
Me

Muutos
%

2021
Me

Korkokate

50

41

9

22 %

55

Palkkiotuotot ja -kulut, netto

155

117

37

32 %

167

Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot

3

2

1

79 %

2

Liiketoiminnan muut tuotot

42

0

41

-

4

Toimintakulut

-35

-32

4

11 %

-46

Liiketoiminnan muut kulut ja poistot

-5

-6

-2

-28 %

-8

Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto

-222

-9

213

-

-11

Liikevoitto/ -tappio

-12

113

-126

-

164

Tilikauden voitto/tappio

-19

106

-125

-

153

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2022 tulos oli 19 miljoonaa euroa tappiollinen, kun edellisvuoden vastaavalla jaksolla tulos oli 106 miljoonaa euroa voitollinen. Tappiollinen tulos johtui alkuvuonna tehdyistä Venäjän vientitakuuvastuiden 210 miljoonan euron tappiovarauksista, joiden määrä pysyi kolmannella vuosineljänneksellä ennallaan. Vuonna 2020 tehtyjen mittavien 1 222 miljoonan euron tappiovarausten purkamiselle ei ollut myöskään perusteita, koska alus- ja telakkatoimialan vastuiden luottoriskissä ei arvioitu tapahtuneen olennaista pienentymistä. Toteutuneiden luottotappioiden määrä oli katsauskaudella 28 miljoonaa euroa (34).

Venäjän kokonaisvastuut pienenivät katsauskaudella tehtyjen järjestelyjen ja ennenaikaisten takaisinmaksujen vaikutuksesta 53 prosenttia eli 977 miljoonasta eurosta 463 miljoonaan euroon. Vastuista nostetut vastuut olivat syyskuun lopussa 456 miljoonaa euroa.

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli tappiovarausten vaikutuksesta 120 miljoonaa tappiollinen, josta 41 miljoonaa euroa kirjattiin saamiseksi valtiontakuurahastolta. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Korkokate ja nettopalkkiotuotot paranivat tammi–syyskuussa edellisvuoteen ja myös koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Korkokatetta kertyi 9 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti merkittävimmin parempi korko- ja sijoitusposition tulos. Nettopalkkiotuottoja kertyi vastaavasti 37 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti erityisesti palkkiotuotot tehdyistä rahoitussopimusten uudelleenjärjestelyistä ja etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutus katsauskaudelle vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen seurauksena.

Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat syyskuun lopussa katsauskauden tulos huomioon ottaen yhteensä 1 139 miljoonaa euroa (1 224). Puskurivarat muodostuivat seuraavasti: kotimaan rahoituksen vapaa oma pääoma 430 miljoonaa euroa (399) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vapaa oma pääoma sekä tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 709 miljoonaa euroa (825).

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli syyskuun lopussa 2 397 miljoonaa euroa ja se laski edellisen vuoden lopusta 252 miljoonaa euroa.

Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatu on pysynyt vuoden aikana tavoitteiden mukaisena. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit sekä järjestämättömien luottojen ja rästien määrät pysyivät kohtuullisella tasolla. Vastuukannan odotettu tappio (EL) on laskenut edellisen vuoden lopun 3,55 prosentin tasosta ja oli syyskuun lopussa 2,96 prosenttia vastuukannasta. Vastuukannan riskiluokittaisessa jakaumassa on vastaavasti tapahtunut parannusta.

Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat syyskuun lopussa 23 214 miljoonaa euroa (22 637). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 21 100 miljoonan euron (19 500) ja sitovien tarjousten 2 114 miljoonan euron (3 137) määrästä noin 74 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 28 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Tulosnäkymät vuodelle 2022

Vuoden ensimmäisillä kolmella neljänneksellä ei ole syntynyt lopullisia mittavia, yksittäisiä vientitakuutappioita, mutta luottoriskitaso on edelleen merkittävästi koholla epävarman talousnäkymän johdosta. Epävarmuus kohdistuu varsinkin alus- ja telakkatoimialaan sekä Venäjän vastuisiin.

Alus- ja telakkatoimialan toipuminen koronapandemiasta, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja globaalisti heikentyneet talousnäkymät aiheuttavat edelleen merkittävää epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloskehitykseen puolivuosikatsauksen H1/2022 mukaisesti. Konsernin vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuteen tai voitollisuuteen vaikuttavat merkittävästi mahdolliset lopulliset luottotappiot ja muutokset tappiovarausten määrässä. Jos kotimaan toiminnan luotto- ja takaustappiokorvaus palautetaan lisäksi 80 prosentista 50 prosenttiin, kotimaan toiminnan tulos tulee olemaan tappiollinen ja muutos voi osaltaan vaikuttaa Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuteen.

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2022 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta www.finnvera.fi.

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400


Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Pohjois-Suomen aluekatsaus 1-12/2023: Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa niiasi – Korkojen nousu jarruttaa investointeja ja omistajanvaihdoksia20.2.2024 09:19:18 EET | Uutinen

Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa supistui kaikissa maakunnissa eli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Korkojen nousu ja epävarmuus tulevien vuosien korkotasosta heijastui erityisesti rahoitettujen investointien ja omistajanvaihdosten määrään. Pohjois-Pohjanmaalla rahoituksen myöntö supistui ja kehitystä selittää edellisvuoden muutamat mittavat teolliset investoinnit. Kainuussa rahoitus supistui 32 prosenttia johtuen teollisuusyritysten vähentyneistä rahoitustarpeista. Lapin matkailussa on käynnistynyt uusi investointiaalto.

KUTSU: Finnveran aluekatsaus Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan talouteen ja rahoitukseen tiistaina 20.2. – Tervetuloa Teams-infoon kello 915.2.2024 12:20:57 EET | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta tiistaina 20.2.2024 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo Finnveran vuoden 2023 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin tunnin. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 maanantaina 19.2. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Mauri Kotamäki: ”Olemme taantumassa, ei yllättäen eikä vahingossa” – Vuosi 2025 on taas kasvun vuosi, jos talous kehittyy odotetusti28.12.2023 09:25:08 EET | Tiedote

Vuosi 2023 oli taantuvan talouden vuosi, mutta samalla inflaatioympäristö vakautui. Vuonna 2024 kärsitään vielä taantumasta, mutta talous voi lähteä elpymään niin, että vuosi 2025 on taas kasvun vuosi – jos taloustilanne kehittyy odotetusti. Tähän saakka pandemiaa seurannut talouskehitys on edennyt kuin taloustieteen oppikirjassa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Siksi ei ole yllättävää, että olemme nyt taantumassa, jota viennin jäähtyminen syventää. Korkotason maltillistuminen madaltaa lähitulevaisuudessa toivon mukaan kuluttajien ja yritysten kynnystä investointeihin, mikä on tärkeää tulevan kasvun kannalta. Toivoa sopii, ettei korkotaso valu pitkällä aikavälillä liian alas.

​​​Finnvera: Suomen vientipotentiaali on vajaakäytössä - “Varmin tapa jäädä kansainvälisen kaupan ulkopuolelle on hinnoitella itsensä ulos kilpailusta”1.11.2023 11:25:00 EET | Tiedote

Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia, ja sen merkitys Suomen taloudelle on suuri. Suomi voittaa viennin bkt-osuudessa selvästi suuret maat, esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvallat. Viennin rooli kansantaloudessa voisi kuitenkin olla vielä selvästi suurempi, jos Suomen koko vientipotentiaali olisi käytössä. Suomi on 2000-luvulla jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista viennin bkt-osuudessa. Huolestuttavaa ilmiötä selittävät Suomen viime vuosien heikko talous- ja kilpailukykykehitys. Positiivista on, että Suomen vienti keskittyy korkean tuottavuuden aloille, joskin näiden alojen osuus on ollut viime vuosina lievässä laskussa eli havaittavissa on lievää viennin ”bulkkiintumista”.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye