HSY

Uusi biojätehanke tehostaa lannoite- ja energiaomavaraisuutta 2025

Jaa
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on käynnistämässä uutta hanketta, joka vauhdittaa kotimaista kiertotaloutta sekä energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Uusien tekniikoiden myötä biokaasulaitoksesta saatavaa mädätettä voidaan ohjata tehokkaammin maatalouden lannoitetarpeisiin jo vuonna 2025. Tällä hetkellä biojätteestä tuotetaan uusiutuvaa bioenergiaa sekä kompostia mullantuotantoon. HSY käsittelee joka viidennen suomalaisen biojätteet, joissa on edelleen runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.
Lajitellusta biojätteestä voidaan tuottaa uusiutuvaa biokaasua sekä luonnonmukaista lannoitetta maatalouden tarpeisiin. HSY on uudenlaisen teknologian voimin käynnistämässä hanketta, joka parantaa ruoantuotannon omavaraisuutta sekä vauhdittaa biojätteestä saatavia energiahyötyjä. Samalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostiaumojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta saadaan tulevaisuudessa vähennettyä. Kuva: HSY / Juuso Westerlund
Lajitellusta biojätteestä voidaan tuottaa uusiutuvaa biokaasua sekä luonnonmukaista lannoitetta maatalouden tarpeisiin. HSY on uudenlaisen teknologian voimin käynnistämässä hanketta, joka parantaa ruoantuotannon omavaraisuutta sekä vauhdittaa biojätteestä saatavia energiahyötyjä. Samalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostiaumojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta saadaan tulevaisuudessa vähennettyä. Kuva: HSY / Juuso Westerlund

Biojäte on oikein lajiteltuna monikäyttöinen voimavara, joka tukee Suomen huoltovarmuutta. Biojätteen hyödyntäminen paranee huomattavasti lähivuosina uusien innovaatioiden myötä. HSY:n hallitus hyväksyi 18.11. kokouksessaan hankesuunnitelman, minkä johdosta biojätteen sisältämien ravinteiden hyödyntäminen ja energiantuotanto tehostuvat uusimpien tekniikoiden avulla.

Hankkeen myötä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus voi aloittaa luomulannoitteen valmistamisen maatalouden tarpeisiin sekä kierrättää paremmin biojätteen sisältämiä ravinteita ja hiiltä. Biojätteestä valmistetun lannoitetuotteen laatuvaatimuksia, logistiikkaa ja taloudellisia edellytyksiä on selvitetty useamman vuoden ajan.

- Kustannus- ja energiasäästöt sekä kerrannaishyödyt ovat huomattavat, kun ohjaamme biojätteen ympärivuotisesti maatalouskäyttöön. Mädätetty biojäte on typpipitoinen lannoite, jota voidaan levittää pelloille samalla kalustolla kuin lietelantaa. Se sisältää myös fosforia, kaliumia ja rikkiä. Suurin lisäarvo mineraalilannoiteisiin verrattuna muodostuu orgaanisesta humuksesta, joka parantaa viljelyominaisuuksia, sitoo hiiltä ja elvyttää lajimonimuotoisuutta maaperässä, kartoittaa HSY:n toimintovastaava Christoph Gareis.

Biojätteen monipuolisempi hyödyntäminen edistää myös Suomen omavaraisuutta. Maataloudessa käytettyjen typpikeinolannoitteiden tärkein raaka-aine on maakaasu, joka on ollut pitkälti riippuvainen tuonnista.

- Tämän vuoksi meidän tulisi pyrkiä mahdollisimman korkeaan huoltovarmuuteen. Mädätteen muodossa saamme aiempaa suuremman osuuden biojätteessä olevista ravinteista ja orgaanisesta aineksesta hyödynnettyä suoraan, sanoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo.

Vuonna 2025 alkava hanke kasvattaa myös energiatehokkuutta ja ehkäisee ympäristövaikutuksia

Uusi käsittelymenetelmä tehostaa biojätteen käsittelyprosessia, minkä avulla ekoteollisuuskeskuksen biokaasulaitos voidaan valjastaa täyteen käsittelykapasiteettiinsa. Samalla se vähentää ekoteollisuuskeskuksen lämpö- ja sähköenergian kulutusta noin 5000 MWh vuodessa. Lisäksi ulkona tapahtuvaa biojätteen aumakompostointia voidaan vähentää kolmannekseen, mikä ehkäisee haju- ja muita ympäristövaikutuksia.

- Olemme arvioineet, että hanke mahdollistaa biokaasulaitoksen energiantuotannon kaksinkertaistamisen jopa 45 000 vuotuiseen megawattituntiin. Samalla biojätteen käsittelyn aiheuttama ympäristökuorma kevenee monella tavalla. Vähemmän kulutusta, enemmän tuotantoa, toteaa Kouvo.

EU-säädökset ja kansallinen jätelaki edellyttävät materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä. Yksi tavoitteista on lisätä kierrätyslannoitteiden käyttöä ja korvata neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja lannoitteita. HSY voisi aloittaa biojätemädätteen lannoitejalostuksen maatalouskäyttöön näillä näkymin vuonna 2025 lupaprosessien, hankintojen ja rakennustoimien jälkeen.

Jokainen voi osallistua biojätteen hyödyntämiseen

Biojätteen lajittelun voi helposti aloittaa keräämällä aluksi esimerkiksi hedelmien kuoret ja käytetyt suodatinpussit maatuvaan paperipussiin. Kaikista vähintään viiden huoneiston kiinteistöistä löytyy jo biojätteen keräysastiat.

Pääkaupunkiseudun kiinteistöiltä kerätyssä sekajätteessä lähes 40 prosenttia on edelleen biojätettä, jolloin sen ravinteita ja humusaineita ei voida hyödyntää maaperässä eikä uusiutuvana biokaasuenergiana. Lisäksi sekajäte on kotitalouksille kallein jätelaji, joten biojätteen lajittelu voi tuoda myös rahallista säästöä.

HSY laajentaa jätehuoltomääräystensä myötä biojätteen lajittelun kaikille alueensa kiinteistöille. Biojätteen erilliskeräysvelvoite 1–4 asunnon kiinteistöillä astuu voimaan porrastetusti:

  • Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi 1.7.2023
  • Vantaa 1.1.2024
  • Helsinki 1.7.2024.

Biojätteen lajittelu on helppo arkinen tapa, jonka myötä jokainen asukas voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä energiatehokkuuden ja omavaraisuuden parantamiseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lajitellusta biojätteestä voidaan tuottaa uusiutuvaa biokaasua sekä luonnonmukaista lannoitetta maatalouden tarpeisiin. HSY on uudenlaisen teknologian voimin käynnistämässä hanketta, joka parantaa ruoantuotannon omavaraisuutta sekä vauhdittaa biojätteestä saatavia energiahyötyjä. Samalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostiaumojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta saadaan tulevaisuudessa vähennettyä. Kuva: HSY / Juuso Westerlund
Lajitellusta biojätteestä voidaan tuottaa uusiutuvaa biokaasua sekä luonnonmukaista lannoitetta maatalouden tarpeisiin. HSY on uudenlaisen teknologian voimin käynnistämässä hanketta, joka parantaa ruoantuotannon omavaraisuutta sekä vauhdittaa biojätteestä saatavia energiahyötyjä. Samalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostiaumojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta saadaan tulevaisuudessa vähennettyä. Kuva: HSY / Juuso Westerlund
Lataa
HSY käynnistää uuden hankkeen, jonka avulla biojätteen käsittelyn hyödyt maataloudelle sekä energiatehokkuus paranevat huomattavasti. Biojätteiden lajittelulla on lähitulevaisuudessa entistä enemmän merkitystä.
HSY käynnistää uuden hankkeen, jonka avulla biojätteen käsittelyn hyödyt maataloudelle sekä energiatehokkuus paranevat huomattavasti. Biojätteiden lajittelulla on lähitulevaisuudessa entistä enemmän merkitystä.
Lataa
Uudempien biojätteen käsittelytekniikoiden ansiosta Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostiaumojen määrä laskee kolmannekseen vuodesta 2025 eteenpäin.
Uudempien biojätteen käsittelytekniikoiden ansiosta Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostiaumojen määrä laskee kolmannekseen vuodesta 2025 eteenpäin.
Lataa
Biojätteen kotilajittelun merkitys kasvaa entisestään.
Biojätteen kotilajittelun merkitys kasvaa entisestään.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.

Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY:n hallituksen päätökset 29.8.202529.8.2025 10:06:46 EEST | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus päätti hankkia puitejärjestelyinä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita ajalle 2025–2027 seuraavilta toimijoilta: AFRY Finland Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Despro Teollisuuspalvelut Oy, FCG Rakennettu Ympäristö Oy, FIMPEC Engineering Oy, FINNMAP Intra Oy, Fluidit Oy, GeoPro Consulting Oy, Granlund Oy, Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy, Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy, Nodeon Finland Oy, Planproof Oy, RAB GmbH, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, Ramboll CM Oy, Ramboll Finland Oy, Rejlers Finland Oy, Securitas Oy, Sitowise Oy, Sweco Finland Oy, Sweco PM Oy ja WSP Finland Oy. Hallitus päätti perustaa ferrosulfaatin hankinnan puitejärjestelyn yhdessä muiden hankintarenkaan jäsenten kanssa ja valita puitejärjestelytoimittajiksi Kemira Oyj:n ja Voda Nordic Oy:n. Hallitus päätti, että HSY liittyy alaa koskevaan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035 ja asettaa sopimuksen mukaisen energians

HSY edistää Kaivokselan vesitornirakennuksen purkua suunnitellusti29.8.2025 08:11:46 EEST | Tiedote

Vantaan Kaivokselan vesitornina tunnettu rakennus on ollut pois vedenjakelukäytöstä jo vuodesta 1986. Se siirtyi Vantaan Vedeltä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle vuonna 2010 kiinteistömassan mukana, kun HSY perustettiin. Rakennus toimi myös Ilmatieteenlaitoksen säätutka-asemana, mutta ei ole ollut siinäkään käytössä vuosiin. HSY ei pidä tarpeellisena ylläpitää rakennusta ja investoida omaisuuteen, joka ei täytä sen alkuperäistä vesihuollollista tarkoitusta.

HSY:n Sortti-keräysauto kodin vaaralliselle jätteelle kiertää syys–lokakuussa28.8.2025 07:07:00 EEST | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjestää Sortti-keräysautokierroksen kotitalouksien vaaralliselle jätteelle 15.9.–20.10.2025. Pysähdyspaikkoja on tänä vuonna pääosin Helsingissä ja Espoossa, ja lisäksi auto kiertää muutamilla paikoilla myös Vantaalla ja Kirkkonummella. Kierros on kohdennettu erityisesti alueille, joilla ei ole muita vaarallisen jätteen keräyspisteitä lähellä.

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitus Itämereen on pienin kautta aikojen27.8.2025 11:51:12 EEST | Tiedote

1900-luvun alkuvuosina teollisuuden ja kaupunkilaisten jätökset kuormittivat Itämerta niin voimakkaasti, että Töölönlahti oli käytännössä katsoen kuollut ja kaupungin rannikkovedet pahasti saastuneita. Työtä jätevesien puhdistamiseksi on sittemmin tehty paljon ja nykyään jätevedenpuhdistamoiden tulos pääkaupunkiseudulla on huippuluokkaa. Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden päästöt ovat pienentyneet huomattavasti: vuodesta 1975 fosforin päästöt ovat laskeneet 94,5 prosenttia ja typen 80 prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye