Pääkaupunkiseutua tarvitaan Suomen menestyksen rakentamisessa

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen julkaisivat yhteiset hallitusohjelmatavoitteensa tänään 22. marraskuuta 2022.

Katse julkisen sektorin, julkisen talouden ja koko Suomen tulevaisuuteen

Seuraavaan hallituskauteen lähdetään julkisen talouden näkökulmasta haastavassa tilanteessa. Taloudellinen toimintaympäristö on tukala ja näkymät epävarmoja. Oman lisänsä tuo vuoden 2023 alussa toteutuva hyvinvointialueuudistus.

”Viiden viimeisen vuoden aikana yli 90 prosenttia valtion tuloveron kasvusta tuli pääkaupunkiseudulta. Hyvinvointialueiden aloittaessa kaupunkien taloudellinen liikkumavara kuitenkin kapenee samanaikaisesti, kun niiden tulisi kyetä huolehtimaan entistä paremmin roolistaan maan kehityksen vetureina. Tämä yhtälö on mahdoton sekä kaupungeille että koko julkiselle taloudelle”, toteaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

”Vuosien saatossa kaupunkien investointikykyä ja elinvoimaa on nakerrettu monilla toimilla. Pääkaupunkiseutu ei voi toimia koko maan hyvinvoinnin takaajana ilman, että valtio panostaa osaltaan kansantalouden kannalta keskeisimmän kaupunkiseudun taloudellisiin toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn, ja tunnistaa ja tunnustaa sen merkityksen”, jatkaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Uudelta hallitukselta odotetaan toimia, jotka vahvistavat sekä pääkaupunkiseudun kestävää kasvua ja investointikykyä ja sitä kautta koko kansantaloutta ja parantavat koko maan tulevaisuuden näkymiä. Kasvun rahoittaminen ei voi jäädä yksin kaupunkien vastuulle. Konkreettisina keinoina kaupungit esittävät muun muassa kaupunkien veropohjan vahvistamista, valtionosuusjärjestelmän uudistamista sekä sote-rahoitusmallin kehittämistä. Rahoitusjärjestelmien tulisi ottaa paremmin huomioon kaupunkien erityiset tarpeet.

Kilpailukykyä parannetaan osaajilla ja kestävän liikkumisen ratkaisuilla

Oleellisia ovat myös panostukset seudun korkeakoulujen aloituspaikkoihin, osaavan työvoiman saatavuuteen sekä kestävän liikkumisen investoinnit. Kaikissa näissä valtion ja kaupunkien kumppanuutta tulee vahvistaa.

”Tarvitsemme julkisia investointeja kestävään liikkumiseen, koska siten voimme edistää hiilineutraaliustavoitteita, tiivistää kaupunkirakennetta ja parantaa saavutettavuutta. Sujuva liikenne myös lisää seudun vetovoimaa ja kasvattaa yritysten tuottavuutta. Valitettavasti valtio on tasaisesti vähentänyt osuuttaan näissä tärkeissä investoinneissa. Haluamme, että valtio palauttaa suhteellisen osuutensa pääkaupunkiseudun liikenneinvestoinneista 2000-luvun keskimääräiselle tasolle”, tähdentää Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Lisäksi kaupungit esittävät, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on vakiinnutettava pohjoismaisten verrokkikaupunkien tasolle. Muut pohjoismaiset pääkaupungit saavat valtion rahoitusta liikenneinvestointeihin asukasta kohden 3-5 kertaa enemmän kuin Helsingin seutu.

”Liikenteen lisäksi tulevalla hallituskaudella on tehtävä merkittävät panostukset osaamistason nostoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta tarvitsemme myös koulutusresurssien tehokasta käyttöä. Korkeakoulujen aloituspaikkoja tulee lisätä etenkin pääkaupunkiseudulle, jonne keskittyvät nuoret ikäluokat, työpaikat ja korkeakoulujen hakijat”, sanoo Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

”Seuraava hallitus on vastuullisessa asemassa määrittämässä koko julkisen sektorin suuntaviivoja tuleville vuosille. Haluamme olla tasavertaisina kumppaneina mukana määrittämässä tätä suuntaa”, kaupunginjohtajat painottavat.

Lue tavoitteet kokonaisuudessaan täältä: Pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet 2023 (pdf)

Lisätiedot

Helsinki:
Pormestari Juhana Vartiainen, erityisavustaja Mira Keränen,
puh. 040 1947 101, mira.keranen@hel.fi

Espoo:
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä,
puh. 046 877 3953, jukka.makela@espoo.fi

Vantaa:
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, sihteeri Taija Puttonen,
taija.puttonen@vantaa.fi

Kauniainen:
Kaupunginjohtaja Christoffer Masar,
puh. 050 4110163, christoffer.masar@kauniainen.fi