Kotimaisesta superproteiinista soijan korvaaja eniferBion kehitystyölle Metsä360 palkinto
Biotekniikan startup yritys eniferBio on herättänyt henkiin Suomessa 1970 - luvulla kehitetyn Pekilo-teknologian, jolla voidaan tuottaa erittäin proteiinipitoista jauhetta. - Maailman proteiinin kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi tarvitaan nykyistä kestävämpiä tapoja tuottaa vaihtoehtoisia proteiineja, sanoo eniferBio yhtiön toimitusjohtaja Simo Ellilä.
Hanke palkittiin Marjatta ja Eino Kollin säätiön ja LUT yliopiston jakamalla 30.000 euron suuruisella tämän vuoden Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.
-Ruuan riittävyys sekä kestävä ja paikallinen tuotanto ovat merkittäviä globaaleja haasteita. Emme voi luottaa, että eläinperäinen proteiini riittää ruokkimaan maailman väestön tulevaisuudessa. Kolmessa vuosikymmenessä kestävästi tuotetun proteiinin kysyntä on muuttunut täysin. Nyt Brasiliassa tuotetusta halvasta soijasta halutaan eroon, kun sen viljely aiheuttaa metsäkatoa ja kiihdyttää edelleen ilmastomuutosta, sanoo Ellilä.
Pekilon valmistusprosessissa voidaan hyödyntää muiden teollisuudenalojen, kuten metsä-, biopolttoaine- tai elintarviketeollisuuden sivujakeita, jotka voidaan muuntaa prosessin avulla proteiinin kaltaiseksi lisäarvon tuotteeksi. Valmistuessaan se oli maailman ensimmäisen sieniproteiinin teollinen tuotantoprosessi.
Proteiinin teollinen valmistusprosessi valmiina
Pekilo elää luonnossa ja muiden sienien tapaan kierrättää maaperän ravinteita hajottamalla kasviperäistä ainesta. Sienirihmasto eristettiin Suomen maaperästä 1960 – luvulla metsäyhtiöiden etsiessä sulfiittiliemelle hyötykäyttöä. Kehitystyön tuloksena syntyi proteiinirehua, jonka teollisen mittakaavan valmistus Mäntässä ja Jämsänkoskella kesti 15 vuotta, kunnes sen valmistus loppui sulfiittipohjaisten sellutehtaiden sulkemiseen.
-Pekilo kytkeytyy edelleen metsäteollisuuteen siten, että tehdyn kehitystyön lisäksi se toimii parhaiten näillä puupohjaisilla raaka-aineilla. Teemme yhteistyötä selluteollisuuden kanssa ulkomailla ja selvitämme kumppanuuksia myös suomalaisen metsäteollisuuden kanssa. Meitä kiinnostavat sivuvirtoja tuottavat biojalostushankkeet.
Ellilän mukaan Pekilon valmistusprosessin toimivuus teollisessa valmistuksessa on merkittävä kilpailuvaltti. - Olemme toimittaneet proteiinin testieriä useille kansainvälisille yrityksille eri toimialoilla. Tällä hetkellä mielenkiintoisimmat korkean proteiinin käytön testitulokset tulevat lohenkasvatuksesta. Lohihan on lihansyöjä ja se vaatii korkean proteiinin ingredientteja rehuunsa. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja pekilorehu on edistänyt lohen kasvua viljelyolosuhteissa.
- Teemme myös yhteistyötä lemmikkieläinten ruuan tuottajien kanssa ja kehitämme ihmisravinnoksi kelpaavaa Pekiloa. Valion kanssa kierrätämme prosesseista ylijäänyttä laktoosia elintarvikelaatuiseksi tuotteeksi, jonka voisimme nähdä tulevaisuudessa kauppojen vaihtoehtoisten lihankaltaisten tuotteiden joukossa.
Pekiloproteiinin globaalin markkinan läpimurron mahdollisuus perustuu Ellilän mukaan siihen, että kaikki haluavat päästä nykyisestä soijasta eroon. - Me emme ole rakentamassa loppukäyttöön soveltuvaa kuluttajabrändiä vaan myymme valmista proteiinigrediittiä tuotevalmistajille.
-Etumme on se, että kun proteiinin valmistusprosessi on ollut toiminnassa 15 vuotta, meidän ei tarvitse todistaa sitä millään demolaitoksella. Tavoitteena on suoraan valmistavan laitoksen rakentaminen, missä voisi valmistus alkaa vuoden 2025 vaiheilla. Proteiinin valmistuslaitoksien tulee olla lähellä raaka-aineita eli teollisuuden sivuvirtoja erityisesti eläinten ruokintaan tarkoitetun proteiinin tuotannossa, muistuttaa Ellilä.
Metsä360 palkinto eniferBio - hankkeelle
Marjatta ja Eino Kollin säätiö jakaa vuosittain 30.000 euron suuruisen Metsä360 tunnustuspalkinnon LUT yliopiston kanssa. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.
Palkintoraadin mukaan tänä vuonna palkitun eniferBion innovaatio edustaa kiertotaloutta ja sektori-integraatiota parhaimmillaan. Se hyödyntää monipuolisesti teollisuuden sivuvirtoja ja voi olla osa lähes kaikkia uusia biojalostuskonsepteja. Lisäksi raati arvosti sitä, että voittaja tekee laaja-alaista yhteistyötä eläinperäisten proteiinien korvaamiseksi useissa eri tuoteryhmissä.
-eniferBio on hyvä esimerkki siitä, että aikaisemmatkin innovaatiot voivat nousta merkittäviksi ratkaisuiksi, kun maailmankuva muuttuu ja sovelluskohteita pystytään tarkastelemaan uusista lähtökohdista, sanoo Kollin Säätiön asiamies Esko Kolli.
Palkinto jaettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Edellisen kerran palkinnon ovat voittaneet Stora Enson biopohjainen hiili sekä Suomen Ladun Nuku yö ulkona -kampanja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja:
Simo Ellilä, simo.ellila@eniferbio.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri: Metsänomistajia ei kuulla riittävästi metsäkeskustelussa9.10.2024 10:22:09 EEST | Artikkeli
Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli
Suomi on edelläkävijä metsän ja ilmaston keskinäisessä tutkimuksessa2.10.2024 08:13:00 EEST | Artikkeli
Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell
Professori Ilkka Leinonen: Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta - teknisten nielujen käyttöönotto välttämätöntä25.9.2024 08:25:16 EEST | Artikkeli
Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah
Metsänhoitoa pidetään Japanissa suojelua parempana ilmastotoimena18.9.2024 10:35:48 EEST | Artikkeli
–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa. Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa. –Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euro
Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja11.9.2024 14:33:24 EEST | Artikkeli
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen. – Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret. – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme