Kotimaisesta superproteiinista soijan korvaaja eniferBion kehitystyölle Metsä360 palkinto
23.11.2022 09:35:00 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Biotekniikan startup yritys eniferBio on herättänyt henkiin Suomessa 1970 - luvulla kehitetyn Pekilo-teknologian, jolla voidaan tuottaa erittäin proteiinipitoista jauhetta. - Maailman proteiinin kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi tarvitaan nykyistä kestävämpiä tapoja tuottaa vaihtoehtoisia proteiineja, sanoo eniferBio yhtiön toimitusjohtaja Simo Ellilä.
Hanke palkittiin Marjatta ja Eino Kollin säätiön ja LUT yliopiston jakamalla 30.000 euron suuruisella tämän vuoden Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.
-Ruuan riittävyys sekä kestävä ja paikallinen tuotanto ovat merkittäviä globaaleja haasteita. Emme voi luottaa, että eläinperäinen proteiini riittää ruokkimaan maailman väestön tulevaisuudessa. Kolmessa vuosikymmenessä kestävästi tuotetun proteiinin kysyntä on muuttunut täysin. Nyt Brasiliassa tuotetusta halvasta soijasta halutaan eroon, kun sen viljely aiheuttaa metsäkatoa ja kiihdyttää edelleen ilmastomuutosta, sanoo Ellilä.
Pekilon valmistusprosessissa voidaan hyödyntää muiden teollisuudenalojen, kuten metsä-, biopolttoaine- tai elintarviketeollisuuden sivujakeita, jotka voidaan muuntaa prosessin avulla proteiinin kaltaiseksi lisäarvon tuotteeksi. Valmistuessaan se oli maailman ensimmäisen sieniproteiinin teollinen tuotantoprosessi.
Proteiinin teollinen valmistusprosessi valmiina
Pekilo elää luonnossa ja muiden sienien tapaan kierrättää maaperän ravinteita hajottamalla kasviperäistä ainesta. Sienirihmasto eristettiin Suomen maaperästä 1960 – luvulla metsäyhtiöiden etsiessä sulfiittiliemelle hyötykäyttöä. Kehitystyön tuloksena syntyi proteiinirehua, jonka teollisen mittakaavan valmistus Mäntässä ja Jämsänkoskella kesti 15 vuotta, kunnes sen valmistus loppui sulfiittipohjaisten sellutehtaiden sulkemiseen.
-Pekilo kytkeytyy edelleen metsäteollisuuteen siten, että tehdyn kehitystyön lisäksi se toimii parhaiten näillä puupohjaisilla raaka-aineilla. Teemme yhteistyötä selluteollisuuden kanssa ulkomailla ja selvitämme kumppanuuksia myös suomalaisen metsäteollisuuden kanssa. Meitä kiinnostavat sivuvirtoja tuottavat biojalostushankkeet.
Ellilän mukaan Pekilon valmistusprosessin toimivuus teollisessa valmistuksessa on merkittävä kilpailuvaltti. - Olemme toimittaneet proteiinin testieriä useille kansainvälisille yrityksille eri toimialoilla. Tällä hetkellä mielenkiintoisimmat korkean proteiinin käytön testitulokset tulevat lohenkasvatuksesta. Lohihan on lihansyöjä ja se vaatii korkean proteiinin ingredientteja rehuunsa. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja pekilorehu on edistänyt lohen kasvua viljelyolosuhteissa.
- Teemme myös yhteistyötä lemmikkieläinten ruuan tuottajien kanssa ja kehitämme ihmisravinnoksi kelpaavaa Pekiloa. Valion kanssa kierrätämme prosesseista ylijäänyttä laktoosia elintarvikelaatuiseksi tuotteeksi, jonka voisimme nähdä tulevaisuudessa kauppojen vaihtoehtoisten lihankaltaisten tuotteiden joukossa.
Pekiloproteiinin globaalin markkinan läpimurron mahdollisuus perustuu Ellilän mukaan siihen, että kaikki haluavat päästä nykyisestä soijasta eroon. - Me emme ole rakentamassa loppukäyttöön soveltuvaa kuluttajabrändiä vaan myymme valmista proteiinigrediittiä tuotevalmistajille.
-Etumme on se, että kun proteiinin valmistusprosessi on ollut toiminnassa 15 vuotta, meidän ei tarvitse todistaa sitä millään demolaitoksella. Tavoitteena on suoraan valmistavan laitoksen rakentaminen, missä voisi valmistus alkaa vuoden 2025 vaiheilla. Proteiinin valmistuslaitoksien tulee olla lähellä raaka-aineita eli teollisuuden sivuvirtoja erityisesti eläinten ruokintaan tarkoitetun proteiinin tuotannossa, muistuttaa Ellilä.
Metsä360 palkinto eniferBio - hankkeelle
Marjatta ja Eino Kollin säätiö jakaa vuosittain 30.000 euron suuruisen Metsä360 tunnustuspalkinnon LUT yliopiston kanssa. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.
Palkintoraadin mukaan tänä vuonna palkitun eniferBion innovaatio edustaa kiertotaloutta ja sektori-integraatiota parhaimmillaan. Se hyödyntää monipuolisesti teollisuuden sivuvirtoja ja voi olla osa lähes kaikkia uusia biojalostuskonsepteja. Lisäksi raati arvosti sitä, että voittaja tekee laaja-alaista yhteistyötä eläinperäisten proteiinien korvaamiseksi useissa eri tuoteryhmissä.
-eniferBio on hyvä esimerkki siitä, että aikaisemmatkin innovaatiot voivat nousta merkittäviksi ratkaisuiksi, kun maailmankuva muuttuu ja sovelluskohteita pystytään tarkastelemaan uusista lähtökohdista, sanoo Kollin Säätiön asiamies Esko Kolli.
Palkinto jaettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Edellisen kerran palkinnon ovat voittaneet Stora Enson biopohjainen hiili sekä Suomen Ladun Nuku yö ulkona -kampanja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja:
Simo Ellilä, simo.ellila@eniferbio.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

