Väitös: Kulttuurienvälisen viestinnän taidot työelämään siirryttäessä

Suomi tunnetaan laadukkaasta koulutuksestaan myös korkea-asteella. Koulutuksen kehittäminen ja osaavan työvoiman varmistaminen myös tulevaisuudessa on nähtävä erittäin tärkeänä asiana, jotta Suomessa voidaan hyödyntää sekä paikallisten että kansainvälisten korkea-asteen opiskelijoiden osaamista.
Niina Kovalaisen tutkimus keskittyi kantasuomalaisiin ja kansainvälisiin korkeakouluopiskelijoihin sekä kansainvälisiin, jo valmistuneisiin opiskelijoihin. Lisäksi tarkasteltiin korkeasti koulutettuja ICT-alan ammattilaisia.
– Työni tavoitteena on pyrkiä tarjota keinoja kehittää korkeakouluopiskelijoiden viestintätaitoja, että ne vastaisivat paremmin tulevaisuuden työnkuvia ja uria ylirajaisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä niin yksilö-, organisaatio- kuin kansallisellakin tasolla. Suomi on teknologisesti edistynyt maa, jossa työskennellään useilla vierailla kielillä. Tämä tekee maastamme houkuttelevan paikan opiskella korkea-asteen tutkinto, kertoo Kovalainen.
Kulttuurienvälisen viestinnän tärkeys korostuu virtuaaliympäristöissä
Suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia opiskella sekä saavuttaa tietotaitoa ja kompetensseja, joita voidaan hyödyntää kaikilla työmarkkinoilla maasta riippumatta.
Eräs kompetensseista on kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi, jonka osaamisen tärkeyttä nykyiset erilaiset virtuaalityöskentelyn ja -viestinnän ympäristöt korostavat. Ylirajaisen viestinnän tarkoituksen ja roolin ymmärtämisen edellytys on käsittää nykyaikaisten työskentely-ympäristöjen vaatimukset kulttuurienvälisen viestinnän osaamiselle.
– Kulttuurienvälinen viestintä ja sen osaaminen on erittäin monitahoinen ilmiö nykyisissä erilaisissa työskentely-ympäristöissä. Väitöskirjani osoittaa, että kulttuurienvälinen viestintä ilmiönä on kiinteä osa ylirajaisen viestinnän ilmiötä. Yhä yleisemmät virtuaaliviestinnän ympäristöt asettavat kulttuurienväliselle viestinnälle erityisiä vaatimuksia ja rajoitteita. Löydösten mukaan kulttuurienvälistä viestintää ei tulisi pitää omana, erillisenä osaamisalueenaan vaan mieluummin osana normaalia opiskelua, työskentelyä ja työtä, Kovalainen kiteyttää.
Kulttuurienvälisen viestinnän tärkeys korostuu ryhmässä työskenneltäessä ja uuteen työskentely-ympäristöön siirryttäessä. Niinpä kulttuurienvälisen viestinnän taitoja ei välttämättä voida sellaisenaan siirtää viestintäkontekstista toiseen. On kuitenkin tärkeää pyrkiä luomaan kolmas kulttuuri, jonka avulla tehokas ja yhteisesti hyväksyttävä viestintä olisi kulttuurienvälisen viestinnän tilanteessa mahdollista.
Kovalaisen väitöskirja osoittaa, että kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi koostuu yksilötason taidoista, asenteista, identiteeteistä sekä kulttuurisesta ymmärryksestä. Kulttuurienvälisen viestinnän arvostus ja sen tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtäminen lähtee yksilöstä. Tämä ei tosin tarkoita, että kaikki vastuu kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssien edistämisessä olisi yksilöllä.
Organisaatiot, kuten korkeakoulut, voivat tarjota yksilöille tarvittavat puitteet harjoitella, ymmärtää ja saavuttaa kulttuurienvälisen viestinnän osaamista ja kompetensseja. Organisaatiot voivat myös luoda mahdollisuuksia kouluttautua joustavasti sellaisin tavoin, jotka sopivat yksilölle itselleen hänen omassa työskentely-ympäristössään.
FM, MBA Niina Kovalaisen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja The Role of Intercultural Communicative Competence in Transnational Educational and Occupational Fields: Studies of Higher Education and Virtual Working Environments tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa torstaina 8.12.2022 kello 10 Linna- rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii Dosentti David M. Hoffman, Jyväskylän yliopisto. Kustoksena toimii Tenure Track -professori Mervi Kaukko, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niina Kovalainen
Niina.Kovalainen@laurea.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme