Suomen ympäristökeskus

Kotitalouksien jätteen kierrätys tehostunut monilla Suomen kuntaseuduilla

Jaa
Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut uutta alueellista tietoa kotitalousjätteen määristä ja kierrätysasteista. Kotitalouksien jätteiden kierrätysaste on noussut lähes kaikilla seurannassa mukana olevilla kuntaseuduilla vuosina 2016–2021 (osalla kunnista 2018–2021). Kotitalousjätteen määrän kehitys on ollut vaihtelevaa: noin puolella kuntaseuduista asukasta kohti laskettu kotitalousjätteen määrä kasvoi ja noin puolella väheni.
Kuva: Adobe Stock
Kuva: Adobe Stock

Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seurantatiedot laskettiin 10 kuntaseudulle, joita ovat Forssa, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki ja Turku. Lisäksi mukana on Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n omalla laskentamallillaan tuottamat tiedot pääkaupunkiseudulta. Selvityksessä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet edistämään kiertotaloutta osana Circwaste–Kohti kiertotaloutta-hankkeen edelläkävijäkuntia tai Fisu-verkostoa (Finnish sustainable communities). Kuntaseutu tarkoittaa koko sitä aluetta, jolla tarkasteltavien kuntien jätelaitokset vastaavat jätehuollosta.

Kierrätysaste nousussa

Kierrätysaste nousi lähes kaikilla seuratuilla kuntaseuduilla. Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun sekä Porvoon seuduilla kierrätysaste on noussut vuodesta 2016 vuoteen 2021 EU-tavoitteiden edellyttämää tahtia eli noin viisi prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana.

”Positiivisen kehityksen taustalla vaikuttaa olevan monia syitä, kuten biohajoavien jätteiden tehokkaampi erilliskeräys ja sekajätteen määrän väheneminen. Lisäksi osalla kuntaseuduista jätetiedon seurannan tarkentuminen on vaikuttanut tuloksiin. Jätteiden lajittelua ja kierrätystä täytyy kuitenkin edelleen parantaa tulevina vuosina kovaa tahtia koko maassa”, sanoo tutkija Tiina Karppinen SYKEstä.

Valtakunnallinen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt pitkään samalla tasolla. Noin puolet yhdyskuntajätteestä tuotetaan kotitalouksissa. Vuonna 2021 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa 37 prosenttia. Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on nostaa kierrätysaste vuoteen 2025 mennessä 55 prosentin, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin.

Jätteen määrän kehityksessä alueellisia eroja

Jätteen määrän vähentäminen on tärkeä valtakunnallinen tavoite. Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuoden 2021 yhdyskuntajätteen määrä on asettunut vuoden 2020 tasolle, mutta on aiemmin ollut vuodesta 2010 alkaen varsin tasaisessa kasvussa.

Kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrien kehitys on ollut kahtiajakoista. Kotitalousjätteen määrä on seurantajaksolla laskenut Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Vantaan seuduilla. Laskua näillä seuduilla on ollut parista prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Kasvua jätemäärissä on sen sijaan ollut Forssan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan ja Porvoon seuduilla. Näilläkin seuduilla kotitalousjätteiden määrä oli vuonna 2021 alhaisempi kuin vuonna 2020.

Kuntaseuduilla koronaviruksen aiheuttama pandemia on nostanut varsinkin vuoden 2020 jätemääriä lisääntyneen kotona olon myötä. Osa jätelaitoksista kertoo jäteasemille tuotujen jätteiden määrän nousseen esimerkiksi kotien siivoamisen ja tavaroista luopumisen seurauksena. Myös pakkausjätteiden määrä on tuottajayhteisön mukaan kasvanut, oletettavasti noutoruuan ja tavaroiden postituspalveluiden käytön lisääntymisen vuoksi.

Alueellista tietoa jätteistä tarvitaan

Valtakunnallinen jätesuunnitelma ohjaa jätehuollon kehittämistä Suomessa. Sen mukaan kuntakohtainen jätetieto auttaisi tehostamaan paikallista kierrätystä. ”Kotitalousjätteen määrä kertoo paljon kulutustottumuksista ja kierrätysaste lajittelun tehokkuudesta. Kuntien jätelaitokset, kunnat ja yritykset seuraavat usein tarkastikin jätemääriään ja niiden hyödyntämistä. Olisi tärkeää saada nämä tiedot yhä paremmin yhteen, jotta voisimme muodostaa kokonaiskuvan tietyn alueen yhdyskuntajätteistä”, muistuttaa Karppinen.

SYKE on kehittänyt Circwaste-hankkeessa yhdessä jätealan toimijoiden kanssa menetelmää kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seuraamiseksi eri alueilla. Menetelmään ja käytettävissä olevan tiedon puutteisiin sekä varastojen muutoksiin liittyvistä syistä alueellisista jätemääristä ja kotitalousjätteen kierrätysasteista ovat vertailukelpoisia keskenään ainoastaan kunkin kuntaseudun eri vuodet ja muutosprosentit. Menetelmä ei sovellu muuhun kuntaseutujen väliseen vertailuun.

Tutustu indikaattoreihin

  • Tiedotteen liitteenä kotitalousjätteen alueellisen seurannan luvut kuntaseuduittain jaoteltuna (jätteen määrä ja kierrätysaste) HUOM: Liitteeseen lisätty yksiköt 15.12.2022

Lähteet: Jätelaitokset (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Jätekukko Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Mustankorkea Oy, Puhas Oy, Salpakierto Oy ja Rosk’n Roll Oy Ab), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, Suomen palautuspakkaus Oy Palpa, Tilastokeskus ja Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1376, etunimi.sukunimi@syke.fi


Circwaste-hankkeen vastuullinen johtaja, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1437, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva: Adobe Stock
Kuva: Adobe Stock
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release

The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.

Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release

Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.

Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta7.5.2024 08:18:11 EEST | Tiedote

Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.

Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää7.5.2024 07:43:49 EEST | Tiedote

Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye