Euroopan puutuoteteollisuuden pääsihteeri Silvia Melegari: Komissio tavoittelee hiilineutraalisuutta metsien kustannuksella Metsien käytön rajoitukset vaarantavat puurakentamisen kasvua
13.1.2023 11:06:52 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

-Vaikka puurakennukset varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan, ongelmaksi on muodostumassa se, että ilmastopolitiikan nimissä yritetään rajoittaa puun saatavuutta. On muistettava, että jos metsää ei hoideta tai se ikääntyy, hiilen sitomiskyky ja nielu pienenevät.
Melegarin mukaan rakentaminen on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista ja rakennukset suuria energiankuluttajia. – EU:n vihreän siirtymän tavoitteena on vähäpäästöisempi rakentaminen ja energiatehokkaampi rakennusten käyttö.
-Komission tavoitteissa on ristiriita, jos metsien käytön rajoitukset johtavat ilmastoystävällisen, hiiltä sitovan puurakentamisen mahdollisuuksien vajaakäyttöön. Nyt ei tiedetä, mitä päätöksistä seuraa.
Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee Melegarin mielestä edistää puun käyttöä sekä uudisrakentamisessa että rakennusten peruskorjauksissa. - Vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamisessa on valtava työ ja antaa mahdollisuuden uusiutuvien materiaalien käyttöön. Tavoitteena on, että jokainen rakennusalan yritys vähentää aidosti päästöjään eikä riitä, että istutat metsää päästöjesi kompensaatioksi.
Komissio vaikuttaa metsien käyttöön ympäristöpolitiikan keinoin
Melegari on huolissaan siitä, että nykyinen komissio laatii metsälainsäädäntöä ympäristönsuojelua koskevan toimivallan avulla. - Kun komissiolla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa, se vaikuttaa ympäristöpolitiikan keinoin metsäpolitiikkaan.
-Suuri ongelma on siinä, että kukaan eioletehnyt komission metsäaloitteiden vaikutusten arviointia. Komissiolla on metsiin liittyviä tavoitteita, joissabiologinenmonimuotoisuus ja ympäristönsuojelu asetetaan metsän käytönedelle.
Komissiolla ei ole Melegarin mukaan mitään arviota siitä, mitä niiden toteuttaminen merkitsee kokonaisuudessaan eurooppalaiselle yhteiskunnalle, sen hyvinvoinnille ja työpaikoille. - Komission tulisi ympäristönäkökohtien lisäksi ottaa huomioon myös eurooppalaisen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan metsäalan kilpailukyky.
-Metsiä voidaan hoitaa kestävästi, kuten esimerkiksi Suomi ja Ruotsi tekevät. Metsien käytössä on tärkeää pitää tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kesken.
Komissiolta puuttuu metsäalan asiantuntemus
Melegarin mukaan metsä tarjoaa fantastisen hiilineutraalin lähellä kasvavan materiaalin. -Tutkimus- ja kehitystoiminta luo puualalle uusia innovaatioita ja fossiilisia korvaavia tuotteita. Tätä koko kuvaa metsäsektorin tulevaisuuden mahdollisuuksista komissio ei näe.
-Valitettavasti komissiossa ei ole tarpeeksi metsäalan asiantuntemusta. Metsätaloutta koskevia ratkaisuja ei voi tehdä siltä pohjalta, että koko EU:ssa olisi sama metsä. Tarvitsemme lisää vaikuttamista ja keskustelua komission kanssa metsäpolitiikasta ja tehtyjen päätösten vaikutuksista.
Varsinkin metsäisten jäsenmaiden tulee olla aktiivisempia vaikuttamisessa ja tuotava esiin metsätalouden kokonaisvaltainen taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ympäristöarvojen rinnalle. Metsäklusteri edustaa vihreän siirtymän kannalta parasta arvoketjua.
Melegari pitää tärkeää, että kaikki jäsenmaat tulisivat mukaan Itävallan ja Suomen aloitteesta perustetun eurooppalaisen puun käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöfoorumin European Wood Policy Platformin työhön.
-Tämä on tärkeä foorumi, jossa jäsenmaat yhdessä sidosryhmien ja tieteellisen tutkimuksen kanssa käynnistävät vuoropuhelun siitä, mitä tarvitaan puun käytön edistämiseksi. On tärkeä vaihtaa esimerkiksi puurakennusteknologian parhaita käytäntöjä ja kehittää kokonaisvaltaisesti koko puuteollisuuden arvoketjua.
Professori Stefan Winter:
Rakentamista ohjattava uusiutuvien materiaalien ja energian käyttöön

Professori Stefan Winter Munchenin Teknillisestä Yliopistosta pitää puurakentamista erittäin tärkeänä työkaluna ilmastopolitiikassa. - Jos pystymme varastoimaan hiiltä pitkäikäisiin puutuotteisiin ja samalla metsittämään mahdollisimman paljon, se voi olla todellinen muutos ilmastolle.
-Saksassa puhuttiin aiemmin paljon metsien hiilinieluista, mutta nyt olemme vakuuttuneita siitä,että metsässä olevaa puuta on parempi käyttää pitkäikäisinä tuotteina ja rakennuksina. Niissä hiili varastoituu ja saamme rahaa metsiemme uudistamiseen.
Suomeen nähden Euroopassa on Winterin mukaan suurempi paine metsien uudistamiseen, koska esimerkiksi Saksassa on alueita, joilla metsä kuolee. - Suomessa metsä on aktiivinen, elävä ja kukoistava. Nuori metsä sitoo hiiltä enemmän ja kasvaa nopeammin kuin vanha metsä. EU:n jäsenmaiden kesken on vaikea tehdä vertailua, kun olosuhteet ja metsät ovat erilaisia.
-Tarvitsemme poliittisia toimia puurakentamisen edistämiseksi, kuten rakennusmääräyksiimme vertailuarvoja rakennusten primäärienergialle ja CO2-päästöille. Poliittisilla päätöksillä voitaisiin ohjata rakentamista uusiutuvan energian ja materiaalien käyttöön, mutta siitä ei pidä tehdä liian monimutkaista.
Münchenissä kaupunki tukee puun käyttöä rakentamisessa. - On edistettävä myös tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällisiä, vähähiilisiä rakennuksia myös perinteisillä rakentamisen materiaaleilla, kuten betonilla.
-Ekologisten arvojen kasvu kuluttajien keskuudessa on yksi puurakentamisen kasvun ajuri. Rakentamisen rahoituksessa voitaisiin ottaa käyttöön malli, mikä suosii energiatehokkuutta ja hiilen varastointia rakennuksessa, sanoo Winter.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli
EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j
Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli
Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
