Euroopan puutuoteteollisuuden pääsihteeri Silvia Melegari: Komissio tavoittelee hiilineutraalisuutta metsien kustannuksella Metsien käytön rajoitukset vaarantavat puurakentamisen kasvua
13.1.2023 11:06:52 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

-Vaikka puurakennukset varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan, ongelmaksi on muodostumassa se, että ilmastopolitiikan nimissä yritetään rajoittaa puun saatavuutta. On muistettava, että jos metsää ei hoideta tai se ikääntyy, hiilen sitomiskyky ja nielu pienenevät.
Melegarin mukaan rakentaminen on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista ja rakennukset suuria energiankuluttajia. – EU:n vihreän siirtymän tavoitteena on vähäpäästöisempi rakentaminen ja energiatehokkaampi rakennusten käyttö.
-Komission tavoitteissa on ristiriita, jos metsien käytön rajoitukset johtavat ilmastoystävällisen, hiiltä sitovan puurakentamisen mahdollisuuksien vajaakäyttöön. Nyt ei tiedetä, mitä päätöksistä seuraa.
Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee Melegarin mielestä edistää puun käyttöä sekä uudisrakentamisessa että rakennusten peruskorjauksissa. - Vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamisessa on valtava työ ja antaa mahdollisuuden uusiutuvien materiaalien käyttöön. Tavoitteena on, että jokainen rakennusalan yritys vähentää aidosti päästöjään eikä riitä, että istutat metsää päästöjesi kompensaatioksi.
Komissio vaikuttaa metsien käyttöön ympäristöpolitiikan keinoin
Melegari on huolissaan siitä, että nykyinen komissio laatii metsälainsäädäntöä ympäristönsuojelua koskevan toimivallan avulla. - Kun komissiolla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa, se vaikuttaa ympäristöpolitiikan keinoin metsäpolitiikkaan.
-Suuri ongelma on siinä, että kukaan eioletehnyt komission metsäaloitteiden vaikutusten arviointia. Komissiolla on metsiin liittyviä tavoitteita, joissabiologinenmonimuotoisuus ja ympäristönsuojelu asetetaan metsän käytönedelle.
Komissiolla ei ole Melegarin mukaan mitään arviota siitä, mitä niiden toteuttaminen merkitsee kokonaisuudessaan eurooppalaiselle yhteiskunnalle, sen hyvinvoinnille ja työpaikoille. - Komission tulisi ympäristönäkökohtien lisäksi ottaa huomioon myös eurooppalaisen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan metsäalan kilpailukyky.
-Metsiä voidaan hoitaa kestävästi, kuten esimerkiksi Suomi ja Ruotsi tekevät. Metsien käytössä on tärkeää pitää tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kesken.
Komissiolta puuttuu metsäalan asiantuntemus
Melegarin mukaan metsä tarjoaa fantastisen hiilineutraalin lähellä kasvavan materiaalin. -Tutkimus- ja kehitystoiminta luo puualalle uusia innovaatioita ja fossiilisia korvaavia tuotteita. Tätä koko kuvaa metsäsektorin tulevaisuuden mahdollisuuksista komissio ei näe.
-Valitettavasti komissiossa ei ole tarpeeksi metsäalan asiantuntemusta. Metsätaloutta koskevia ratkaisuja ei voi tehdä siltä pohjalta, että koko EU:ssa olisi sama metsä. Tarvitsemme lisää vaikuttamista ja keskustelua komission kanssa metsäpolitiikasta ja tehtyjen päätösten vaikutuksista.
Varsinkin metsäisten jäsenmaiden tulee olla aktiivisempia vaikuttamisessa ja tuotava esiin metsätalouden kokonaisvaltainen taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ympäristöarvojen rinnalle. Metsäklusteri edustaa vihreän siirtymän kannalta parasta arvoketjua.
Melegari pitää tärkeää, että kaikki jäsenmaat tulisivat mukaan Itävallan ja Suomen aloitteesta perustetun eurooppalaisen puun käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöfoorumin European Wood Policy Platformin työhön.
-Tämä on tärkeä foorumi, jossa jäsenmaat yhdessä sidosryhmien ja tieteellisen tutkimuksen kanssa käynnistävät vuoropuhelun siitä, mitä tarvitaan puun käytön edistämiseksi. On tärkeä vaihtaa esimerkiksi puurakennusteknologian parhaita käytäntöjä ja kehittää kokonaisvaltaisesti koko puuteollisuuden arvoketjua.
Professori Stefan Winter:
Rakentamista ohjattava uusiutuvien materiaalien ja energian käyttöön

Professori Stefan Winter Munchenin Teknillisestä Yliopistosta pitää puurakentamista erittäin tärkeänä työkaluna ilmastopolitiikassa. - Jos pystymme varastoimaan hiiltä pitkäikäisiin puutuotteisiin ja samalla metsittämään mahdollisimman paljon, se voi olla todellinen muutos ilmastolle.
-Saksassa puhuttiin aiemmin paljon metsien hiilinieluista, mutta nyt olemme vakuuttuneita siitä,että metsässä olevaa puuta on parempi käyttää pitkäikäisinä tuotteina ja rakennuksina. Niissä hiili varastoituu ja saamme rahaa metsiemme uudistamiseen.
Suomeen nähden Euroopassa on Winterin mukaan suurempi paine metsien uudistamiseen, koska esimerkiksi Saksassa on alueita, joilla metsä kuolee. - Suomessa metsä on aktiivinen, elävä ja kukoistava. Nuori metsä sitoo hiiltä enemmän ja kasvaa nopeammin kuin vanha metsä. EU:n jäsenmaiden kesken on vaikea tehdä vertailua, kun olosuhteet ja metsät ovat erilaisia.
-Tarvitsemme poliittisia toimia puurakentamisen edistämiseksi, kuten rakennusmääräyksiimme vertailuarvoja rakennusten primäärienergialle ja CO2-päästöille. Poliittisilla päätöksillä voitaisiin ohjata rakentamista uusiutuvan energian ja materiaalien käyttöön, mutta siitä ei pidä tehdä liian monimutkaista.
Münchenissä kaupunki tukee puun käyttöä rakentamisessa. - On edistettävä myös tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällisiä, vähähiilisiä rakennuksia myös perinteisillä rakentamisen materiaaleilla, kuten betonilla.
-Ekologisten arvojen kasvu kuluttajien keskuudessa on yksi puurakentamisen kasvun ajuri. Rakentamisen rahoituksessa voitaisiin ottaa käyttöön malli, mikä suosii energiatehokkuutta ja hiilen varastointia rakennuksessa, sanoo Winter.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli
Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta
Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli
Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok
Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla28.1.2026 08:52:32 EET | Artikkeli
Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
