Audiomedia Oy

LUT – yliopiston dekaani Mari Kallioinen – Mänttäri: Metsäteollisuus on miljoonien mahdollisuuksien tulevaisuuden ala. Ala tarvitsee uusia osaajia

24.1.2023 06:50:00 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
”Metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala, vaan miljoonien mahdollisuuksien tulevaisuuden ala”, sanoo LUT yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri. ”Mielikuva savupiippujen metsäteollisuudesta on vanha ja se muuttuu uusien puupohjaisten kuluttajatuotteiden kautta. Puupohjainen materiaali on suunnattoman rikasta ja siitä voidaan kehittää viisaalla käytöllä paljon hyvää.”
Mari Kallioinen. Kuva: LUT Teemu Leinonen
Mari Kallioinen. Kuva: LUT Teemu Leinonen

Metsäala tarvitsee uusia osaajia

Metsäalan suurena tulevaisuuden haasteena Kallioinen-Mänttäri pitää uusien osaajien saamista alalle. - Me tarvitsemme alalle uusia osaajia ja pyrimme tekemään tunnetuksi uusia metsän tarjoamia mahdollisuuksia. Kun metsäosaamisen kautta voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi, olisi hienoa, että nuoremmatkin sukupolvet näkisivät ne mahdollisuudet, mitä meillä Suomen metsissä on.

Kallioinen-Mänttärin mukaan LUT yliopiston erotustekniikan tutkimustyön ytimessä on, miten saadaan kestävästi erilaisten prosessien sivuvirroista ja jätevirroista jatkojalostukseen sopivat yhdisteet talteen. - Kun sijaitsemme metsäteollisuuden ydinalueella, meillä on sen tuottamista sivuvirroista kertynyt paljon osaamista, minkä päälle voidaan rakentaa jatkotuotteiden kehitystyötä.

- Me olemme biojalostuksen erotusprossien hallinnassa kansainvälistä kärkeä jo siksi, että Suomessa on niin pitkään ollut metsäteollisuutta ja niitä käsiteltäviä sivuvirtoja. Tavoitteena työssämme on kehittää prosesseja, joissa metsästä peräisin oleva biomassa, esimerkiksi sahanpuru, voidaan hyödyntää mahdollisimman resurssitehokkaasti ja siten, että jätettä jää mahdollisimman vähän. Tässä työssä on hienoa nähdä, miten viisas materiaali puu on ja miten paljon mahdollisuuksia se meille tuottaa.

Puunjalostuksen sivuvirroista uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa

Sahanpuru on mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirta, jota Suomessa syntyy sivutuotteena noin kolme miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. -Sen sijaan, että sahanpuru käytetään suoraan energiaksi, siitä voidaan ensin erottaa hemiselluloosaa jalostettavaksi käytettäväksi monien arkipäivän tuotteiden raaka-aineina. Mahdollisia kasvavan ja merkittävän markkinapotentiaalin käyttöalueita hemiselluloosille on esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa, johon voi syntyä uutta liiketoimintaa ja tuotteita, kertoo Kallioinen-Mänttäri.

-LUT yliopiston erotustekniikan tutkimustyön ytimessä on useammassa projektissa aiheena se, miten puubiomassassa olevia antimikrobisia yhdisteitä voitaisiin hyödyntää pinnoitteissa tai muissa tuotteissa. Meidän tavoitteenamme on pystyä hyödyntämään näitä yhdisteitä esimerkiksi vedenpuhdistuksessa käytettävien suodatuskalvojen pinnoitteina siten, että ne parantavat kalvojen kestävyyttä ja toimintaa olosuhteissa, joissa kalvot altistuvat mikro-organismeille. Toki tätä osaamista, jota nyt kehitämme, voidaan edelleen ehkä myöhemmin hyödyntää myös muilla pinnoilla kuin erotusmatriiseissa.

Tutkimus kehittää ratkaisuja korvaamaan synteettisiä raaka-aineita. Suuria mahdollisuuksia vientimarkkinoille

Kallioinen-Mänttärin mukaan tavoitteena on nostaa metsän jalostusarvoa kehittämällä uusia kustannustehokkaita biomassapohjaisia tuotteita korvaamaan synteettisten raaka-aineiden käyttöä. - Kun puubiomassaa on tarjolla kaikkialla, Suomessa kehitettävien tuotteiden ohella meillä on paljon kehitystyön rinnalla tuotantoon liittyvää teknologiaa ja prosessiosaamista, millä on suuri merkitys vientimarkkinoita ajatellen.

-Metsäkeskustelussa tulisi puhua myös kaikista uusista mahdollisuuksista, mitä metsä laajalla skaalalla tarjoaa. Kuluttajamarkkinoilla kohdataan yhä enemmän puupohjaisia uusia ratkaisuja ja tuotteita esimerkiksi tekstiileissä, elintarvikkeissa sekä hygienia- ja lääkkeenomaisissa tuotteissa. Uskon että näiden uusien tuotteiden ja kehityshankkeiden kautta saamme nuoret kiinnostumaan biotaloudesta ja sen opiskelun tarjoamista mahdollisuuksista.  

LUT yliopiston Lahden kampuksella erotustekniikan osaston tutkimustyö keskittyy Kallioinen-Mänttärin mukaan uusien ja edistyneiden biojalostusprosessien kehittämiseen metsäbiomassasta saatavien arvokkaiden yhdisteiden hyödyntämiseksi. - Lahdessa olemme myös käynnistäneet yhteistyössä Andritzin kanssa kuituihin- ja biojalostukseen keskittyvän mittavan laboratoriotoiminnan.

-Kollin säätiö mahdollistaa meille Lahden kampuksella usean professorin työn biojalostuksen erotustekniikan, biotalouden tuotteiden ja tehdassuunnittelun parissa. Yhteistyön fokus on metsässä, mikä on valtava resurssi ja tietoa metsäbiomassan käsittelystä on hyödyksi myös peltobiomassojen käsittelylle.

-Uskon, että Säätiön perustaja, teollisuusneuvos Eino Kolli olisi ollut innoissaan hankkeista, joissa yhdistetään yliopiston tieteellinen tutkimus yritysten toimintaan. Vaikka kehitämme yliopistossa paljon uusia innovaatioita ja hankitaan niille patentteja, yrittäjät pystyvät ne skaalaamaan teolliseen tuotantoon. Kollin tapaisia ennakkoluulottomia tutkimus- ja kehitystyötä hyödyntäviä- yrittäjiä tarvitaan edelleen, jotta metsäpohjainen biotalous kehittyy. 

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

mari.kallioinen-manttari@lut.fi

Kuvat

Mari Kallioinen. Kuva: LUT Teemu Leinonen
Mari Kallioinen. Kuva: LUT Teemu Leinonen
Lataa
Mari Kallioinen. Kuva: LUT Teemu Leinonen
Mari Kallioinen. Kuva: LUT Teemu Leinonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli

Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja

MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli

Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y

Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli

Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot

Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli

Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le

Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli

Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye