Valosaaste häiritsee kiiltomatojen loistetta ja lisääntymistä
Yöllinen keinovalo tuo valoa sinne, missä sitä ei luonnollisesti esiintyisi. Keinovalosta on ihmisille paljon hyötyä, mutta silloin kun sitä käytetään enemmän kuin olisi tarkoitus tai tarvetta, syntyy valosaastetta. Koska monet eliöt hyödyntävät valon luonnollisia vaihteluita toimintojensa ajoittamiseen, valosaaste voi häiritä muun muassa eläinten käyttäytymistä ja viestintää.
Yöaktiiviset eläimet ovat erityisen herkkiä valosaasteelle. Esimerkkejä tällaisista haavoittuvista eläimistä ovat kiiltomadot ja tulikärpäset, jotka hyödyntävät bioluminesenssia, eli itse tuotettua loistetta, parinvalinnassaan.
FM Christina Elgert tutki 27.1.2023 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tarkastettavassa väitöskirjassaan kenttä- ja laboratoriokokeiden avulla, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen (Lampyris noctiluca) loisteeseen ja kykyyn löytää toisensa. Kiiltomadot ovat kovakuoriaisia, joiden naaraat hohtavat vihreää valoa houkutellakseen luokseen lentäviä koiraita. Laji elää useamman vuoden toukkana, mutta lyhyt aikuisvaihe kestää vain muutaman viikon. Koska laji on riippuvainen pimeästä ja aikaa kumppanin löytämiseen on vähän, valosaaste on kiiltomadoille potentiaalinen uhka.
Elgert havaitsi tutkimuksessaan valosaasteen vaikuttavan kiiltomatojen kykyyn löytää kumppanin luo, sillä koiraiden on haastavaa löytää loistavia naaraita valojen alla. Tämä ongelma ratkeaisi, jos naaraat siirtyisivät pois valosta pimeämpiin paikkoihin, mutta sen sijaan ne reagoivat valoon piilottelemalla enemmän ja loistamalla vähemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että valosaaste saa naaraat uskomaan aamun jo sarastaneen.
– Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että valosaasteeseen sopeutuminen on kiiltomadoille haastavaa, sillä adaptiivista (eli ongelman ratkaisevaa) käyttäytymistä ei löytynyt. Jos lisääntyminen vaikeutuu, tämä saattaa pidemmällä aikavälillä näkyä kiiltomatojen määrän vähenemisenä, Elgert toteaa.
Vaikka kiiltomadot eivät näytä pärjäävän valosaasteelle, toivoa on vielä. Tutkimuksessa selvisi myös, että valon kesto, väri ja kirkkaus vaikuttivat vahvasti siihen, miten kiiltomadot reagoivat valoon. Lyhyemmät valaistusjaksot, himmeämmät valot ja pidemmät aallonpituudet (keltainen, punainen) vähensivät valosaasteen vaikutuksia huomattavasti, joissain tapauksissa jopa kokonaan.
– Käyttämällä himmennettäviä valoja, pidempiä aallonpituuksia eli keltaista ja punaista valoa ja pitämällä valoja päällä vain silloin kun niitä aidosti tarvitaan, valosaasteen vaikutuksia voi vähentää huomattavasti. Tästä eivät hyödy pelkästään kiiltomadot, vaan myös muut pimeästä riippuvaiset lajit. Tutkimalla valosaastetta saamme selville, miten eliöt reagoivat yölliseen valoon, ja lisää tietoa valaistussuunnittelun sekä kaavoituksen tarpeisiin, Elgert summaa.
FM Christina Elgert väittelee 27.1.2023 kello 13.15 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Can you see me? Sexual signalling in an artificially lit world". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 3, sali 2402, Viikinkaari 1.
Vastaväittäjänä on professori Leena Lindström, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Johanna Mappes Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christina Elgert, christina.elgert@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme