Syntyvyys laski ennätyksellisen alas – kokonaishedelmällisyysluku mittaushistorian matalin
”Vuonna 2022 elävänä syntyneiden määrä oli pienin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Syntyneiden määrän lisäksi myös syntyvyys laski edellisvuodesta.
"Vuosina 2020 ja 2021 syntyvyydessä nähty käänne jäi lyhytaikaiseksi. Ensimmäisten koronavuosien orastava nousu kääntyi nyt rajuun laskuun", yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.
”Vuoden 2022 kokonaishedelmällisyysluku on mittaushistorian alhaisin. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2022 oli 1,32, kun se edellisvuonna oli 1,46”, Toivola kertoo.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyvyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan Etelä-Karjalassa. Korkeinta syntyvyys oli Keski-Pohjanmaalla ja matalinta Pohjois-Karjalassa.
Maahanmuuttojen määrä mittaushistorian korkein
Siinä missä syntyvyys ja syntyneiden määrä laskivat, maahanmuuttojen määrä nousi. Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2022 aikana 48 086 henkeä.Maahanmuuttoja oli peräti 11 722enemmän kuin vuonna 2021.
”Vuonna 2022 maahanmuuttoja oli enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 mittaushistorian korkein”, yliaktuaari Johanna Lahtela sanoo.
Maahanmuuttoa tuli etenkin Aasiasta. Aasian maiden kansalaisten maahanmuutto Suomeen kasvoi noin 8 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.
”Pelkästään filippiiniläisiä tuli Suomeen lähes 3 000. Myös venäläisten maahanmuutto lisääntyi merkittävästi. Kaikkiaan Venäjän kansalaisia muutti Suomeen noin 5 700. Kasvua edellisvuoteen oli noin 3 000 henkeä”, yliaktuaari Joni Rantakari sanoo.
Hieman yli puolet Suomeen muuttaneista venäläisistä oli miehiä. Filippiineiltä muutti sen sijaan selvästi enemmän naisia kuin miehiä.
Vuonna 2022 Suomesta ulkomaille muutti 13 306 henkeä. Maastamuuttojen määrä laski 153:lla edellisvuodesta. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 398ja maastamuuttajista 8 741.
Vuoden 2022 maahanmuuttojen lukumäärässä ei ole mukana tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia, sillä viralliseen väestöön lukeutuvat vain henkilöt, joilla on Suomessa kotikunta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna LahtelaYliaktuaari
Puh:0295 513 807johanna.lahtela@stat.fiJoni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Asuntojen vuokrakehitys eriytyy suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat edelleen16.10.2025 08:01:20 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa koko maassa 0,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.
Islam kolmanneksi suosituin katsomusaine peruskouluissa – myös elämänkatsomustieto yhä useamman valinta15.10.2025 08:01:41 EEST | Tiedote
Islamin uskonto oli viime vuonna kolmanneksi yleisin katsomusaine perusasteen kouluissa. Islamin opetukseen osallistui viime vuonna 4,2 % alakoulujen eli vuosiluokkien 1–6 oppilaista. Yläkouluissa, eli vuosiluokilla 7–9, osuus oli hieman pienempi, 3,3 %.
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus nousi etenkin 6-vuotiaissa – paikkana entistäkin useammin päiväkoti9.10.2025 08:02:55 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus 1–6-vuotiaista lapsista nousi jo 80 %:iin vuonna 2024. Esimerkiksi vuodesta 2021 kasvua on kertynyt 6 prosenttiyksikköä. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on viime vuosikymmeninä laskenut ennätystasoltaan alle kymmenesosaan, kun taas päiväkodit kokoavat koko ajan suuremman osuuden varhaiskasvatukseen osallistuvista.
Sukupuolten palkkaerot kaventuvat hitaasti – ja miehet hyötyvät koulutuksesta naisia enemmän2.10.2025 08:53:50 EEST | Tiedote
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat tuntuvasti suuremmat kuin koko taloudessa kaikkiaan.
Julkisyhteisöjen velka kasvoi eniten koko 2000-luvulla: Nousua edellisestä vuosineljänneksestä 12,6 miljardia euroa30.9.2025 08:04:18 EEST | Tiedote
Julkisyhteisöjen velan kasvu kiihtyi aiemmasta vuoden toisella neljänneksellä. Eniten kasvoi valtion velka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme