Syntyvyys laski ennätyksellisen alas – kokonaishedelmällisyysluku mittaushistorian matalin
26.1.2023 08:27:08 EET | Tilastokeskus | Tiedote
”Vuonna 2022 elävänä syntyneiden määrä oli pienin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Syntyneiden määrän lisäksi myös syntyvyys laski edellisvuodesta.
"Vuosina 2020 ja 2021 syntyvyydessä nähty käänne jäi lyhytaikaiseksi. Ensimmäisten koronavuosien orastava nousu kääntyi nyt rajuun laskuun", yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.
”Vuoden 2022 kokonaishedelmällisyysluku on mittaushistorian alhaisin. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2022 oli 1,32, kun se edellisvuonna oli 1,46”, Toivola kertoo.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyvyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan Etelä-Karjalassa. Korkeinta syntyvyys oli Keski-Pohjanmaalla ja matalinta Pohjois-Karjalassa.
Maahanmuuttojen määrä mittaushistorian korkein
Siinä missä syntyvyys ja syntyneiden määrä laskivat, maahanmuuttojen määrä nousi. Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2022 aikana 48 086 henkeä.Maahanmuuttoja oli peräti 11 722enemmän kuin vuonna 2021.
”Vuonna 2022 maahanmuuttoja oli enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 mittaushistorian korkein”, yliaktuaari Johanna Lahtela sanoo.
Maahanmuuttoa tuli etenkin Aasiasta. Aasian maiden kansalaisten maahanmuutto Suomeen kasvoi noin 8 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.
”Pelkästään filippiiniläisiä tuli Suomeen lähes 3 000. Myös venäläisten maahanmuutto lisääntyi merkittävästi. Kaikkiaan Venäjän kansalaisia muutti Suomeen noin 5 700. Kasvua edellisvuoteen oli noin 3 000 henkeä”, yliaktuaari Joni Rantakari sanoo.
Hieman yli puolet Suomeen muuttaneista venäläisistä oli miehiä. Filippiineiltä muutti sen sijaan selvästi enemmän naisia kuin miehiä.
Vuonna 2022 Suomesta ulkomaille muutti 13 306 henkeä. Maastamuuttojen määrä laski 153:lla edellisvuodesta. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 398ja maastamuuttajista 8 741.
Vuoden 2022 maahanmuuttojen lukumäärässä ei ole mukana tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia, sillä viralliseen väestöön lukeutuvat vain henkilöt, joilla on Suomessa kotikunta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna LahtelaYliaktuaari
Puh:0295 513 807johanna.lahtela@stat.fiJoni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssiluvut yhä korkealla – vuosisumma jälleen kerran 2000-luvun ennätykseen12.3.2026 08:03:20 EET | Tiedote
Helmikuu ei tuonut käännettä konkurssiaaltoon. Kuukauden aikana haettiin konkurssiin kaikkiaan 379 yritystä, mikä on 51 enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.
Korjaus tiedotteeseen "Nuorten aikuisten riski ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä on kasvanut"9.3.2026 13:47:40 EET | Tiedote
18–29-vuotiaiden köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä kasvoi vuonna 2024 kaikkiaan 36 000 henkilöllä, ei 56 000:lla, kuten tiedotteessa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.
Nuorten aikuisten riski ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä on kasvanut6.3.2026 08:06:34 EET | Tiedote
Yhä useampi nuori aikuinen on vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä. Nuorissa erityisesti yksinasuvien riski on kasvanut selvästi. Myös 30–49-vuotiaiden köyhyys- tai syrjäytymisriski on noussut, eläkeikäisten taas pienentynyt.
Kuluttajien luottamus yhä alempana helmikuussa – odotukset inflaatiosta nousussa26.2.2026 08:02:13 EET | Tiedote
Kuluttajien luottamus vajosi entistäkin matalammalle helmikuussa, kun arviot oman talouden nykytilasta ja myös odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat hyvin huonot. Kuluttajahintojen arvioitiin nousseen ja nousevan jatkossa entistä nopeammin.
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat jo kolmatta vuotta peräkkäin24.2.2026 08:02:29 EET | Tiedote
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuonna 2025 koko maassa 6,1 % edeltävästä vuodesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua oli 6,3 % vuodentakaisesta, vaikka tehtyjen kauppojen määrä hiukan kasvoikin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme