Etla ja Labore selvittävät: Miten Suomen tuottavuus saadaan takaisin kasvu-uralle?
8.2.2023 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat keskeisesti tuottavuuden kasvusta, mutta vuodesta 2008 alkaen on tuottavuuskehitys Suomessa ollut heikkoa erityisesti yksityisissä palveluissa. Tänään julkaistu Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Laboren johtaja Mika Malirannan muistio ”Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa” tarjoaa tilannekuvan maamme viimeaikaisesta tuottavuuskehityksestä. Muistio perustuu tutkimuslaitosten yhteiseen tutkimushankkeeseen ja arvioi, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisyritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja tuottavuuskasvun saamiseksi nopeamman kasvun uralle.
Tuottavuuden eturintamaan nousseista yrityksistä Suomessa vain 1,5 prosenttia säilyttää asemansa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että suomalaisyritysten innovaatiot ovat harvoin niin radikaaleja, että yrityksen saavuttama tuottavuusetumatka muihin yrityksiin säilyisi pidemmällä aikavälillä. Radikaalilla innovaatiolla tarkoitetaan tässä laajemmin yhteiskuntaa hyödyttäviä innovaatioita.
Yrityksen mahdollisuudet säilyä tuottavuuden eturintamassa paranevat myös, jos yritys sijaitsee jossain alueellisessa keskittymässä. Yritykset tuottavat enemmän innovaatioita, kun ne sijoittuvat saman teknologia-alueen tutkimuskeskittymiin, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Keskittymissä tietoa läikkyy enemmän organisaatiosta toiseen, mikä lisää innovaatioiden tuotantoa. Jos julkisia t&k-tukia kohdennettaisiin korkean innovaatiokapasiteetin yrityksiin ja korkean innovaatiotuottavuuden keskittymiin, voitaisiin näin edistää tärkeiden radikaalien innovaatioiden tuotantoa sekä tiedon läikkymistä. Tätä kautta myös tuottavuuskasvu vahvistuisi, Koski pohtii.
Hänen mukaansa myös tutkimus- ja kehitystukien sitominen yhteistyövelvoitteeseen ulkopuolisten organisaatioiden, kuten korkeakoulujen ja muiden yritysten kanssa lisää tiedon läikkymistä.
Osaajapula merkittävin este yritysten innovaatiotoiminnalle
Huolestuttavaa tutkijoiden mukaan on erityisesti se, että yritysten innovaatiotoiminnan – ja samalla tuottavuuskasvun – merkittävin este Suomessa on osaajapula. Osaajien lisäksi kasvu-uralle pääsyyn tarvitaan myös tuottavuutta lisäävien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Suomen ongelma on, että investoinnit tieto- ja viestintäteknologioihin (ICT) suhteessa kaikkiin investointeihin ovat kansainvälisessä vertailussa alhaisia. Erityisesti ohjelmistoihin ja dataan Suomessa investoidaan vähemmän kuin keskeisissä verrokkimaissa.
Tuottavuusshokista palautuminen voikin olla yritykselle pitkä ja monivaiheinen kehityskulku, arvioi Laboren johtaja Mika Maliranta.
– Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että yritysten lisääntyneestä t&k-toiminnasta voi mennä vuosikausia ennen kuin kansantalouden tuottavuuskasvu nopeutuu. Meillä Suomessa saattoi jo olla tämänkaltainen tilanne vuoden 2008 jälkeen. Silloin muun muassa elektroniikkateollisuudessa ja siihen kytkeytyvillä toimialoilla alkoi tuhoutua suuri määrä työpaikkoja, jotka olivat aiemmin ns. korkean tuottavuuden töitä. Monet näistä työpaikoista tuhoutuivat lopullisesti, toteaa Maliranta.
Lista tuottavuutta edistävistä toimista
Julkisen vallan toimenpiteillä, jotka edistävät radikaalien innovaatioiden syntymistä ja tiedon leviämistä taloudessa, on erityisen paljon kansantaloudellista tuottavuuskasvupotentiaalia. Nyt julkaistu Etla Muistio listaakin keskeisiksi tuottavuuskasvua vahvistaviksi toimiksi mm. seuraavaa:
- Julkisten t&k-tukien kohdentaminen yrityksille, joilla on parhaat edellytykset tuottaa radikaaleja, yhteiskuntaa laajemmin hyödyntäviä innovaatioita.
- Tukia tulisi kohdentaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joissa edellytetään yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä tai jotka toteutetaan osaamiskeskittymissä.
- Osaajapulan lieventämiseksi tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa (lupaprosessien sujuvoittaminen, taloudelliset kannusteet osaaville maahanmuuttajille).
- Korkeakoulujen perustutkimuksen ja opetuksen määrälliseen ja laadulliseen parantamiseen tähtäävää rahoitusta tulisi parantaa.
- On huolehdittava siitä, että tuote- ja työmarkkinat toimivat hyvin ja tarjoavat toimintaympäristön, joka kannustaa yrityksiä tekemään t&k-panostuksia ja muita aineettomia investointeja.
Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama -tutkimushanke on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan sekä Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren yhteishanke ja jatkuu vielä kevään 2023. Tutkimus toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Koski, Heli & Maliranta, Mika: Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa (Etla Muistio 118)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Mika Maliranta, Labore, 050 369 8054, mika.maliranta@labore.fi
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
