Etla: Useamman korkeakoulututkinnon suorittaminen ei johda korkeampiin tuloihin tai parempaan työllisyyteen

Vuonna 2020 Suomen korkeakouluissa aloitti runsaat 7 000 opiskelijaa, joilla oli jo aiemmin suoritettuna vähintään yksi saman tason tutkinto. Heistä joka neljäs oli suorittanut jopa useamman samantasoisen tutkinnon.

Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden aloitusmäärät ovat Suomessa kasvaneet enemmän kuin ensimmäistä tutkintoaan aloittavien määrä.

Vuonna 2010 aloittaneista korkeakouluopiskelijoista 7 prosenttia oli jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon, vuonna 2020 näiden osuus oli jo 10 prosenttia. Tänään julkaistusta Etla-raportista kuitenkin ilmenee, että moninkertainen koulutus ei johda keskimäärin parempaan työmarkkinakehitykseen edes keskipitkällä aikavälillä. Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtasen ja tutkimussihteeri Pekka Vanhalan selvitys kertoo, ettei useamman tutkinnon suorittaminen johda millään koulutusalalla selvästi parempaan ansiotulojen tai työllisyyden kehitykseen verrattuna opintoja edeltävään aikaan.

‒ Korkeakoulupaikoista on kroonista ylikysyntää. Samaan aikaan, kun uusien ylioppilaiden on vaikea päästä koulutukseen, useampaa tutkintoa suorittavien osuus kasvaa. Tarvitsemme nykyistä paremman ymmärryksen siitä, onko korkeakoulutuksen resurssit kohdennettu optimaalisella tavalla, kertoo Etlan Hanna Virtanen.

Eniten toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista aloittaa terveys- ja hyvinvointialoilla. Tutkinnon jo aiemmin suorittaneista opiskelijoista ansiotulokehitys on jopa heikompaa niillä, jotka aloittavat uudet opintonsa terveys- ja hyvinvointialoilla, humanistilla ja taidealoille, maa- ja metsätalousaloilla sekä kasvatusaloilla. Työllisyyskehitys on puolestaan opintoja edeltävää aikaa heikompaa ainakin humanistisilla ja taidealoilla.

Tyypillisimmin useampaa tutkintoa suorittavat ovat 25–34-vuotiaita ja heistä suurin osa naisia. Tässä ikäryhmässä ansiot ja työllisyys ovat kasvussa ennen uuden korkeakoulututkinnon aloittamista eikä useamman tutkinnon suorittaminen johda parempaan kehitykseen. Yli 55-vuotiaana tai myöhemmin korkeakoulutukseen palaavilla sen sijaan ansiotulot ja työllisyys ovat laskemassa jo ennen opintojen aloittamista, eikä tilanteessa tapahdu parannusta opintojen suorittamisen jälkeen.

Etlan Hanna Virtanen toivoo lisätutkimusta vielä useamman korkeakoulututkinnon tarkemmista vaikutuksista.

‒ Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavia on Suomessa jo niin paljon, että olisi tärkeää ymmärtää, miten korkeakoulutuksen moninkertainen suorittaminen hyödyttää yksilöä tai yhteiskuntaa. Tämä ryhmä kuitenkin syrjäyttää korkeakoulutuksesta ensikertalaisia, joille koulutuksen hyödyt ovat tutkitusti merkittäviä. Näin ollen moninkertaisen korkeakoulutuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot voivat olla suuria, Virtanen painottaa.

Virtanen Hanna & Vanhala Pekka: Selvitys toisen tai useamman korkeakoulututkinnon suorittaneista (Etla Raportti 133)