Monitilatoimistolla voi olla pitkäaikaisia hyvinvointivaikutuksia
Työterveyslaitoksen mediatiedote 6.2.2023
Monitilatoimistojen pitkäaikaisia hyvinvointivaikutuksia on tutkittu vasta vähän. Aihe on ajankohtainen, sillä monilla työpaikoilla päivitetään tilaratkaisuja hybridityöaikana.
– Monitilatoimiston käytön ideana on, että työntekijä voi valita itselleen ja tehtävälleen sopivan paikan. Sitä voi vaihtaa tilanteen ja tarpeen mukaan. Avotoimistot vähenevät ja monitilaratkaisut yleistyvät. Koronapandemian myötä yleistynyt etätyö on vauhdittanut tätä kehitystä, kertoo johtava tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta.
Monitilatoimistojen toteutus perustuu oletukselle, että työpistettä vaihdetaan tehtävän vaatimusten mukaan, esimerkiksi keskittymistä tai yhteistyötä varten siirrytään niihin tarkoitettuihin tiloihin. Aiempi tutkimus on osoittanut, että harva toimii aktiivisesti näin.
Uudet tutkimustulokset osoittavat, että nimeämättömät työpisteet parhaimmillaan ohjaavat monipuoliseen tilankäyttöön, mutta työtilojen valintaan vaikuttavat erilaiset yksilö- ja tilannekohtaiset tekijät, joita on tarpeellista ottaa huomioon tilojen suunnittelussa.
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa on julkaistu aiheesta kaksi uutta tieteellistä artikkelia. Aineistot kerättiin ennen koronapandemiaa.
Monitilatoimistojen tiloja hyödynnetään vaihtelevasti – monesta syystä
Asiantuntijaorganisaatiossa tutkimus toteutettiin monitilatoimistossa, johon henkilöstö oli muuttanut omista työhuoneista vajaa vuosi aiemmin. Työpaikalla ei ollut nimettyjä työpisteitä.
Aktiivisimmin monitilatoimiston erilaisia työtiloja käyttivät työkykynsä hyväksi arvioivat työntekijät, nuoret työntekijät, miehet ja esihenkilöt. Työpisteen löytämisen kokivat haastavimmaksi ne, jotka työskentelivät toimistolla harvemmin, joilla oli korkea työkuormitus ja jotka olivat tyytymättömiä siihen, miten yksilölliset ergonomiset tarpeet oli huomioitu suunnittelussa.
– Työntekijöiden välillä on suuria eroja siinä, miten he käyttävät monitilatoimiston tiloja. Tilojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota muihinkin tekijöihin kuin työn vaatimuksiin. Esimerkiksi iästä, työkyvystä ja ergonomiasta nousee yksilöllisiä tarpeita, sanoo johtava tutkija Annu Haapakangas.
Tutkimuksen mukaan monitilatoimisto palveli parhaiten niitä, joiden työssä painottuivat erilaiset yhteistyötilanteet. Jos sen sijaan vuorovaikutus on vähäistä ja keskittymisvaatimukset ja ajattelutyö painottuvat, monitilatoimisto voi olla haasteellisempi.
Tutkimustulokset julkistettiin Erconomics-lehden artikkelissa.
Tilamuutosten hyvinvointivaikutuksia tulee seurata
Julkisen sektorin organisaatiossa henkilöstö siirtyi omista työhuoneista monitilatoimistoon. Heillä oli käytössään nimetyt työpisteet, mutta vähäiset mahdollisuudet etätyöhön. Tilamuutoksen vaikutuksia seurattiin lähes kahden vuoden ajan.
Tilamuutoksen seurauksena heikkenivät yksityisyyden kokemus, tuki yksilötehtäville, kuten työrauha keskittymistä vaativille töille ja työhyvinvointia kuvaava työn imu. Muutoksella ei sen sijaan ollut vaikutuksia työtyytyväisyyteen tai siihen, miten toimiston koettiin tukevan yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että henkilöstön kokemuksia ja hyvinvointia on tärkeää seurata monitilatilatoimistoihin siirtymisen jälkeen.
– Organisaatioissa tulee harkita huolellisesti, tukevatko nimetyt työpisteet henkilöstön työtehtäviä. Malli ei aina kannusta tilojen aktiiviseen käyttöön, eikä siten välttämättä tarjoa sopivia olosuhteita keskittymistä edellyttäville yksilötehtäville, toteaa vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.
Tutkimustulokset julkaistiin Nordic Journal of Working Life Studies -lehden artikkelissa.
ActiveWorkSpace-tutkimushanke
- ActiveWorkSpace-hankkeessa on tutkittu monitilatoimistojen työntekijöiden ympäristötyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja työn imua tukevia tilaratkaisuja.
- Hankkeen rahoittaja on Suomen Akatemia.
- Tiedote perustuu seuraaviin artikkeleihin:
- Haapakangas, A., Sirola, P., & Ruohomäki, V. (2022). Understanding user behaviour in activity-based offices. Ergonomics, 1–13. Full article: Understanding user behaviour in activity-based offices (tandfonline.com)
- Sirola, P., Haapakangas, A., & Ruohomäki, V. (2022). Perception of Work Environment and Well-being in Activity-based Office – Three-wave Longitudinal Study. Nordic Journal of Working Life Nordic Journal of Working Life studies.
- Tutustu hankesivuun ja hankkeessa toteutettuihin julkaisuihin Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.
Lisätiedot
- Pia Sirola, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 825 9202, pia.sirola@ttl.fi
- Virpi Ruohomäki, tutkimuksen johtaja, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2941, virpi.ruohomaki@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Tervetuloa Työelämän suunta -webinaariin 5.6. kuulemaan skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista26.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Miltä näyttää työelämä vuonna 2035? Työelämän suunta -raporttisarja valottaa suomalaisen työelämän tulevaisuudennäkymiä. Webinaarissa 5.6. kuullaan Työterveyslaitoksen tutkijoiden skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista.
Den största risken med hybridarbete är de som har försvunnit till distansarbete22.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete och arbete på arbetsplatsen har sammanlänkats till en smidig helhet i en stor del av de finländska experternas arbetsliv. I hybridarbete är det emellertid viktigt att identifiera och stödja arbetstagare som har stannat i distansarbete och inte aktivt deltar i arbetsplatsens verksamhet. Med tanke på arbetshälsan och produktiviteten spelar ledarskapet, personalens delaktighet och arbetsförhållandena både hemma och på arbetsplatsen en avgörande roll.
Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet22.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
The greatest risk of hybrid work is people lost in remote work22.5.2025 06:00:00 EEST | Press release
Remote work and working on premises have become seamlessly integrated in the work life of most Finnish experts. However, in hybrid work, it is important to identify and support employees who opt to work entirely remotely and do not actively participate in the work community. Leadership, promoting employee engagement and paying attention to working conditions at home and in the office are of key importance from the perspective of well-being at work and productivity.
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme