Parlamenttisampo paljastaa, mitä eduskunnassa on puhuttu yli sadan vuoden aikana

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet avoimen tietopalvelun, joka sisältää kaikki eduskunnassa pidetyt lähes miljoona puhetta vuodesta 1907 alkaen. Koko aineisto on koottu semanttiseksi verkoksi, joka auttaa tutkijoita, toimittajia ja kansalaisia ymmärtämään parlamentaarista demokratiaa Suomessa.
Semanttinen verkko toimii linkittämällä eri verkkosivujen perustana olevaa dataa keskenään, kun perinteinen verkko toimii verkkosivujen välisillä linkeillä, selittää Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Eero Hyvönen, joka toimii myös Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n johtajana.
”Semanttisen verkon dataa voidaan rikastaa useiden eri lähdekantojen tiedoilla, jolloin kone pystyy lukemaan aineistoja ymmärtämällä yksittäisten sanojen ja laajempien kokonaisuuksien merkityksiä. Käyttäjälle voidaan näin tarjota tietoa niin, että myös tiedon kannalta tärkeä konteksti tulee esille.”
Parlamenttisampo voi kertoa esimerkiksi, kuka kansanedustaja on keskeyttänyt Sanna Marinin ja Annika Saarikon puheita eniten kuluneella vaalikaudella (Ben Zyskowicz). Tulevien eduskuntavaalien alla kansalaisia voi kiinnostaa, millaisista aiheista ja mistä alueista eri puolueiden nykyiset edustajat ovat puhuneet.
”Se, että eduskunnan puheet tulevat helposti ja avoimesti kaikkien saataville verkossa, lisää kansanedustajien työn läpinäkyvyyttä”, kertoo Hyvönen.
Hyvösen mukaan aineistojen helppo ja avoin saatavuus voi vaikuttaa siihen, miten eduskunnassa jatkossa puhutaan ja miten poliittista kulttuuria ja kieltä tutkitaan.
”Tämä on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen hanke, koska nyt meillä on ensimmäistä kertaa koko eduskunta-aineisto koneluettavassa muodossa”, kertoo Kimmo Elo, joka toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.
Elo ja erikoistutkija Jenni Karimäki hyödynsivät Parlamenttisammonkin pohjana toimivaa Finnparl-aineistoa tutkiessaan, miten ympäristökysymykset ovat politisoituneet eduskuntapuheessa. He analysoivat kaikki eduskunnan täysistunnoissa pidetyt puheenvuorot viimeisen 60 vuoden ajalta ja osoittivat selvän kasvun ympäristöretoriikan määrässä sekä vähemmälle huomiolle jääneitä puhetapojen muutoksia.
”Eduskuntapuheet ovat erityisen tärkeää tutkimusaineistoa, koska ne edustavat kamppailuja mahdollisista poliittisista vaihtoehdoista”, sanoo Elo. ”Ympäristökysymyksissä perinteisten suurpuolueiden puhetapa on vaihdellut kansalliskonservatiivisten arvojen sekä viherliberaalien arvojen välillä. Esimerkiksi keskustalla on ollut hyvinkin vihreää puhetta maatalousasioissa, mutta konservatiivista puhetta energia- ja luonnonsuojelupolitiikan kontekstissa.”
Sampo-tietopalvelut tuovat tiedon kaikkien ulottuville
Hyvösen johtama semanttisen laskennan tutkimusryhmä on jo vuosia kehittänyt erilaisia Sampo-palveluita, joiden tarkoitus on tuoda keskeisiä kansallisia tietoaineistoja tutkijoiden ja kaikkien kansalaisten käyttöön. Yksi hyvä esimerkki on talvi- ja jatkosotien aineistoja kokoava ja julkaiseva Sotasampo, jota on käyttänyt jo yli miljoona ihmistä.
”Sotasampo rekonstruoi automaattisesti sotilaiden sotapolun tai sotatarinan Kansallisarkiston, puolustusvoimien ja muiden tiedon tuottajien aineistoja linkittäen”, kertoo Hyvönen, joka on palkittu työstään opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2014.
Sammot tuovat eri tietokannoista yhdistettyä aineistoa yhteen paikkaan, jossa tietoa on helppo hakea, analysoida ja visualisoida. Esimerkiksi eduskunnan kaikki puheet löytyivät jo ennen Parlamenttisampoa digitoituina dokumentteina, mutta kokonaisuuden tutkiminen on ollut erittäin työlästä.
”Työmme edustaa paradigman muutosta tavassa julkaista ja tutkia ihmistieteiden aineistoja”, kertoo Hyvönen. ”Painetun tekstin ja internetin esiinnousun jälkeen olemme kolmannessa murrosvaiheessa, jossa linkitetty data sekä sitä hyödyntävät työkalut ja tekoälyn sovellukset tulevat mahdollisiksi.”
Parlamenttisampo.fi ja siihen liittyvät datapalvelut avataan tiistaina 14.2.2023 klo 13 alkavassa avoimessa julkistustilaisuudessa: https://seco.cs.aalto.fi/events/2023/2023-02-14-parlamenttisampo/
Parlamenttisampoon voit tutustua tilaisuuden jälkeen osoitteessa https://parlamenttisampo.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Eero Hyvönen
Puhelin +358 50 384 1618
Sähköposti eero.hyvonen@aalto.fi
Viestintäkoordinaattori Samuli Ojala
Puhelin +358 50 344 1551
Sähköposti samuli.ojala@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kauppakorkeakoulu promovoi yhdeksän kunniatohtoria toukokuun 2026 promootiossa – arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein15.12.2025 13:45:00 EET | Tiedote
Kauppakorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1946, joten keväällä 2026 on vuorossa Kauppakorkeakoulun 17. promootio.
Tutkijat kehittivät uuden tavan mitata tartuttavuutta: verenmyrkytystä aiheuttava E. coli -suolistobakteeri voi levitä kuin influenssavirus11.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suolistossa asuvat mikrobit voivat käyttäytyä leviämisensä puolesta kuin virukset. Uusi malli tarjoaa keinon vertailla antibioottiresistenttien bakteerikantojen leviämistä populaatiossa.
Älykkäät tekstiilit uudistavat käsityksemme materiaaleista – ja lajienvälisestä viestinnästä10.12.2025 12:45:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoituksen saanut PAST-A-BOT-tutkimushanke kehittää pehmeitä, älykkäitä tekstiilejä, jotka voivat tulevaisuudessa toimia pelastusrobotteina, ääntä aistivina maataloustekstiileinä tai avustavina vaatteina – ja samalla uudistavat tavan, jolla ajattelemme materiaalitutkimusta.
Tuloerot kasvaneet lähes puolella maailman väestöstä – aiempaa tarkempi aineisto paljastaa myös alueellisia onnistumisia5.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus tarjoaa maailmanlaajuisesti kattavimman kartoituksen siitä, miten maiden sisäiset tuloerot ovat muuttuneet kolmen vuosikymmenen aikana. Tulokset vahvistavat, että yli 3,6 miljardin ihmisen asuinalueilla tuloerot ovat kasvussa – mutta aineisto paljastaa myös paikkoja, joissa kuilua on onnistuttu kaventamaan.
Subnational income inequality revealed: Regional successes may hold key to addressing widening gap globally5.12.2025 12:00:00 EET | Press release
A new study visualises three decades of income inequality data, the most comprehensive worldwide mapping to be done at a subnational level. Confirming worsening income inequality for areas with over 3.6 billion inhabitants, it also reveals hidden ‘bright spots’ where policy may be closing the gap.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
