Telineasentajan loukkaantumiseen johtaneesta työtapaturmasta sakkoja kolmelle yritykselle sekä yritysten edustajille

Työtapaturma sattui toukokuussa 2020. Telineasentaja loukkaantui vakavasti ollessaan asentamassa telineitä huollettavana olleen laitteiston sisällä. Toinen telineasentaja oli tilanteessa niin ikään laitteiston sisällä pelastustoimien aikana ja hän antoi loukkaantuneelle ensiapua. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä teollisuusyrityksellä oli sopimus laitteistojen huollosta kunnossapitoyrityksen kanssa ja tarvittavat telineet hankittiin tehdasalueella toimivalta telineyritykseltä.

Tapaturmatilanteessa huoltoa tehtiin tavanomaisesta poiketen laitteiston sisällä, ja kunnossapitoyritys oli tilannut telineet telineyritykseltä. Asennuksen yhteydessä laitteistossa ollut ruuvikuljetin käynnistyi yllättäen asentajan seisoessa kuljettimen päällä. Vahinkokäynnistyminen tapahtui, kun huoltotyön edellyttämä laitteiston nollaenergiatilaan saattaminen oli työkohteessa laiminlyöty. Työhön ei myöskään ollut laadittu työlupana toimivaa telinetyösuunnitelmaa. Käräjäoikeus totesi, että tapahtumassa oli edellytykset vielä vakavammalle seuraamukselle.

Käräjäoikeus katsoi, että kysymys oli teollisuusyrityksen ja kunnossapitoyrityksen huoltosopimuksen ulkopuolisesta työstä, jolloin turvallistamistoimenpiteistä huolehtiminen oli teollisuusyrityksen vastuulla. Teollisuusyrityksen työnjohtaja kiisti oikeudenkäynnissä vastuuasemansa kyseisessä huollossa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi kyseisen työnjohtajan olleen teollisuusyrityksen edustajana vastuussa turvallistamistoimista. Työnjohtajalla oli myös tieto ja riittävät edellytykset ohjeistaa kunnossapitoyritystä sekä vuorotyönjohtoa tarvittavien turvallisuustoimien tekemisessä. Oikeus katsoi työnjohtajan asemassaan laiminlyöneen selvitys- ja huolehtimisvelvollisuutensa sekä teollisuusyrityksen vastuulle kuuluvan telinetyösuunnitelman laatimisen.

Käräjäoikeuden mukaan vastuu tapaturmasta ei ollut yksin pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä teollisuusyrityksellä, vaan myös kunnossapitoyrityksen työnjohdolla. Käräjäoikeus katsoi, että yrityksen työnjohtajan tuli huolehtia turvallisuusohjeiden noudattamisesta ja omalta osaltaan huolehtia telineasentajien ohjeistamisesta. Oikeus katsoi kunnossapidon työnjohtajan laiminlyöneen työnjohto- ja valvontavastuunsa. Käräjäoikeus tuomitsi niin ikään kunnossapitoyrityksen liiketoimintajohtajan asiassa. Liiketoimintajohtajan vastuulla oli erityisesti alaisensa työnjohtajan perehdyttäminen ja valvonta.

Telineyrityksen vastuu liittyi työlupanakin toimivan telinetyösuunnitelman laatimiseen sekä telinetyön perehdytys- ja valvontavastuuseen. Käräjäoikeus arvioi telineyrityksen vastuun asiassa hieman vähäisemmäksi. Telineasennuksen työnjohdosta vastannut yrityksen edustaja oli työtilauksen saatuaan ryhtynyt toimenpiteisiin tapaturmatyön telinetyösuunnitelman hankkimiseksi. Kunnossapitoyrityksen työnjohto vaati kuitenkin telinetyön aloittamista kiireellisenä, ja työ aloitettiin ennen suunnitelman laatimista.

Oikeudenkäynnissä tuli esille, että telineasentajien työssä oli vaihtelevia käytäntöjä siitä, onko telinetyösuunnitelma kirjallinen vai suullinen. Käräjäoikeus katsoi ohjeistuksen työn aloittamisesta olleen puutteellinen. Tapaturmatilanteen työnjohdosta vastanneen yrityksen edustajan sekä toisen telineyrityksen edustajan katsottiin laiminlyöneen asiassa työturvallisuusmääräyksiä. Sen sijaan telineyrityksen työpäällikön osalta oikeus katsoi, ettei hän olisi voinut vaikuttaa lainvastaisen tilan syntyyn ja työpäällikön syyte hylättiin.

Yhteisösakon osalta käräjäoikeus katsoi, että yritysten toiminnassa ei ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varoivaisuutta. Oikeus tuomitsi sekä teollisuusyrityksen että kunnossapitoyrityksen 25 000 euron ja telineyrityksen 20 000 euron sakkorangaistuksiin. Käräjäoikeus totesi myös, että kukin yhtiö oli tehnyt merkittäviä parannuksia tapaturman jälkeen.

Oulun käräjäoikeuden tuomio 31.1.2023, asianumero R 22/1480. Tuomio ei ole lainvoimainen.