Pelisäännöt tukevat turvallisuutta työpaikan ulkopuolisessa työssä
15.2.2023 08:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Tuoreimmassa Työsuojelupaneelissa eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttamassa kyselytutkimuksessa työsuojeluhenkilöstölle pureuduttiin tällä kertaa sekä digivälitteiseen että ei-digivälitteiseen työpaikan ulkopuoliseen työhön.
Digivälitteinen etä- ja hybridityö ovat yleistyneet entisestään, mutta työtä on tehty varsinaisen työpaikan ulkopuolella jo pitkään ennen digitalisaatiota. Perinteisiä esimerkkejä ei-digivälitteisestä työpaikan ulkopuolisesta työstä ovat huolto-, kunnossapito- ja korjaustyötyö sekä kotihoito, joita tehdään vaikkapa asiakasyritysten tuotantolaitoksissa, asiakkaiden kotona tai maastossa.
Työpaikan ulkopuolisen työn tukemisessa on eroja
Työntekijöiden työskentelyä tuettiin jossain määrin eri tavoin digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työssä. Esimerkiksi ei-digivälitteisessä työssä työnantaja hankkii selvästi tavallisemmin työssä tarvittavat välineet työpaikan ulkopuoliseen työhön (ei-digivälitteinen työ 72 % vs. digivälitteinen työ 55 %) ja tarjoaa tukea ja neuvoja hyvien työskentelytapojen rakentamiseen (ei-digivälitteinen työ 45 % vs. digivälitteinen työ 35 %). Digivälitteisessä työssä taas korostuu yhteisöllisyyden ja hyvän ergonomian tukeminen.
– Paneelitulokset herättelevät työpaikkoja tarkastelemaan omia käytäntöjään. Paneelin tulosten mukaan tuki kuormituksen hallinnalle ja neuvot hyvien työskentelytapojen rakentamiselle toteutuvat työpaikoilla vain erityistapauksissa tai joskus. Uskon, että tämäntyyppiselle tuelle on tarvetta työpaikoilla yhä enemmän. Kyse ei ole vain yksilö- tai yhteisötasosta, vaan tiimien ja työryhmien jokapäiväisistä käytännöistä, korostaa asiakkuus- ja kehittämisjohtaja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Digivälitteisessä työssä ergonomia, työaika ja tauot sekä vakuutusasiat olivat tavallisimpia työsuojelukysymyksiä. Ei-digivälitteisessä työssä taas liikenne ja liikkuminen, asiakkaan tilojen turvallisuus sekä yksintyöskentely olivat työsuojelutoimijoiden ratkaistavien asioiden listalla.
Tiivis yhteydenpito ja perehdytys ovat tarpeen
Esihenkilön ja tiimiläisten välinen yhteydenpito, hyvä perehdytys ja tiedottaminen sekä ajantasaiset ohjeet ja niiden läpikäyminen nousivat useimmin vastauksissa esiin parhaina työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia tukevina käytäntöinä.
– Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, kuulumisten vaihtoa ja työtehtävien selkeyttä. Ei-digityössä esihenkilöiden perehtymistä työpaikan ulkopuolisiin työntekemisen olosuhteisiin ja työmaihin pidettiin tärkeänä. Digivälitteisessä työssä taas korostettiin yhteisten kasvokkaisten tapaamisten merkitystä, summaa Työsuojelupaneelin tuloksia Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo.
Puhelin on yhä tärkeä yhteydenpitoväline
Ei-digivälitteisessä työssä työsuojeluhenkilöt pitivät yhteyttä työnpaikan ulkopuolista työtä tekevien kanssa erityisesti puhelimitse tai kasvokkaisin keskusteluin toimisto/-lähipäivinä. Digivälitteisessä etä-/hybridityössä tuotiin esiin myös erilaisia digitaalisia välineitä, kuten Teams-, Zoom- ja Yammer-sovellukset ja sähköposti. Työsuojeluhenkilöt käyttivät työpaikan ulkopuolisen työn luonteeseen sopivia keinoja pitääkseen yhteyttä henkilöstöön.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 545 henkilöä. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä. Tällä kertaa vaihtuvana teemana oli Työpaikan ulkopuolinen työ ja työsuojelu.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh. 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi
Tutustu myös
Tutustu myös
Työsuojelupaneelin tulokset Työelämätiedon datasivuilla ja analyysisivuilla:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
