Pelisäännöt tukevat turvallisuutta työpaikan ulkopuolisessa työssä
15.2.2023 08:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Tuoreimmassa Työsuojelupaneelissa eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttamassa kyselytutkimuksessa työsuojeluhenkilöstölle pureuduttiin tällä kertaa sekä digivälitteiseen että ei-digivälitteiseen työpaikan ulkopuoliseen työhön.
Digivälitteinen etä- ja hybridityö ovat yleistyneet entisestään, mutta työtä on tehty varsinaisen työpaikan ulkopuolella jo pitkään ennen digitalisaatiota. Perinteisiä esimerkkejä ei-digivälitteisestä työpaikan ulkopuolisesta työstä ovat huolto-, kunnossapito- ja korjaustyötyö sekä kotihoito, joita tehdään vaikkapa asiakasyritysten tuotantolaitoksissa, asiakkaiden kotona tai maastossa.
Työpaikan ulkopuolisen työn tukemisessa on eroja
Työntekijöiden työskentelyä tuettiin jossain määrin eri tavoin digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työssä. Esimerkiksi ei-digivälitteisessä työssä työnantaja hankkii selvästi tavallisemmin työssä tarvittavat välineet työpaikan ulkopuoliseen työhön (ei-digivälitteinen työ 72 % vs. digivälitteinen työ 55 %) ja tarjoaa tukea ja neuvoja hyvien työskentelytapojen rakentamiseen (ei-digivälitteinen työ 45 % vs. digivälitteinen työ 35 %). Digivälitteisessä työssä taas korostuu yhteisöllisyyden ja hyvän ergonomian tukeminen.
– Paneelitulokset herättelevät työpaikkoja tarkastelemaan omia käytäntöjään. Paneelin tulosten mukaan tuki kuormituksen hallinnalle ja neuvot hyvien työskentelytapojen rakentamiselle toteutuvat työpaikoilla vain erityistapauksissa tai joskus. Uskon, että tämäntyyppiselle tuelle on tarvetta työpaikoilla yhä enemmän. Kyse ei ole vain yksilö- tai yhteisötasosta, vaan tiimien ja työryhmien jokapäiväisistä käytännöistä, korostaa asiakkuus- ja kehittämisjohtaja Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Digivälitteisessä työssä ergonomia, työaika ja tauot sekä vakuutusasiat olivat tavallisimpia työsuojelukysymyksiä. Ei-digivälitteisessä työssä taas liikenne ja liikkuminen, asiakkaan tilojen turvallisuus sekä yksintyöskentely olivat työsuojelutoimijoiden ratkaistavien asioiden listalla.
Tiivis yhteydenpito ja perehdytys ovat tarpeen
Esihenkilön ja tiimiläisten välinen yhteydenpito, hyvä perehdytys ja tiedottaminen sekä ajantasaiset ohjeet ja niiden läpikäyminen nousivat useimmin vastauksissa esiin parhaina työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia tukevina käytäntöinä.
– Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, kuulumisten vaihtoa ja työtehtävien selkeyttä. Ei-digityössä esihenkilöiden perehtymistä työpaikan ulkopuolisiin työntekemisen olosuhteisiin ja työmaihin pidettiin tärkeänä. Digivälitteisessä työssä taas korostettiin yhteisten kasvokkaisten tapaamisten merkitystä, summaa Työsuojelupaneelin tuloksia Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Uusitalo.
Puhelin on yhä tärkeä yhteydenpitoväline
Ei-digivälitteisessä työssä työsuojeluhenkilöt pitivät yhteyttä työnpaikan ulkopuolista työtä tekevien kanssa erityisesti puhelimitse tai kasvokkaisin keskusteluin toimisto/-lähipäivinä. Digivälitteisessä etä-/hybridityössä tuotiin esiin myös erilaisia digitaalisia välineitä, kuten Teams-, Zoom- ja Yammer-sovellukset ja sähköposti. Työsuojeluhenkilöt käyttivät työpaikan ulkopuolisen työn luonteeseen sopivia keinoja pitääkseen yhteyttä henkilöstöön.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 545 henkilöä. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä. Tällä kertaa vaihtuvana teemana oli Työpaikan ulkopuolinen työ ja työsuojelu.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh. 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi
Tutustu myös
Tutustu myös
Työsuojelupaneelin tulokset Työelämätiedon datasivuilla ja analyysisivuilla:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme