Väitös: Uutta tutkimustietoa keliakian ja munuaistautien välisestä yhteydestä

Keliakia on krooninen autoimmuunisairaus hyvin vaihtelevin oirekuvin. Suomalaisista 1–2 prosenttia sairastaa keliakiaa, merkittävä osa edelleen tietämättään. Myös erilaiset munuaistaudit ovat huomattava sairausryhmä maailmanlaajuisesti, ja niiden esiintyvyys on jatkuvassa kasvussa. Munuaiskerästulehdukset ovat yksi yleisimmistä munuaissairauksista. Vaikka yhteys näiden tautien välillä on vielä osin avoin, on tutkimustieto aihepiiristä lisääntynyt viime vuosien aikana – sekä Tampereella että maailmalla.

Väitöskirjassa kartoitettiin keliakian esiintyvyyttä munuaistautia sairastavien potilaiden keskuudessa. Yli 5 prosentilla potilaista oli viitteitä niin sanotusta keliakia-autoimmuniteetista (tiedossa oleva keliakiadiagnoosi tai positiiviset keliakiaan viittaavat vasta-ainetasot). Esiintyvyys oli vieläkin korkeampi IgA-nefropatiapotilaiden keskuudessa.

– Lisäksi selvitimme tarkemmin keliakian esiintyvyyden muutoksia IgA-nefropatiapotilailla eri vuosikymmenien aikana. Keliakian esiintyvyys laski ajan saatossa tässä potilasryhmässä, kun taas väestötason tutkimuksissa keliakian esiintyvyyden tiedetään kasvaneen, Nurmi kertoo.

Syy keliakian esiintyvyyden laskutrendille IgA-nefropatiapotilaiden keskuudessa on avoin. Nurmi pohti väitöskirjassaan esimerkiksi keliakian tehokkaamman ja varhaisemman diagnosoinnin ja hoidon aloituksen merkitystä. Jos keliakiadiagnoosi tehtäisiin aiemmin, voisi liitännäissairauksien esiintyvyys teoreettisesti olla vähäisempää.

Väitöskirjassa tarkasteltiin myös keliakiapotilaiden riskiä sairastua erilaisiin munuaistauteihin. Tutkimus osoitti, että erityisesti riski IgA-nefropatiaan oli suurentunut keliakiaa sairastavilla potilailla verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut keliakiaa. Ihokeliakiaa, suoliston ulkopuolista keliakian ihoilmentymää, sairastavilla potilailla ei havaittu kyseistä riskiä.

Väitöskirjan tulosten perusteella kaivataan jatkossa lisää tietoa keliakian eri ilmiasujen vaikutuksesta erilaisiin liitännäissairauksiin, kuten munuaistauteihin.

Tiettyjä autoimmuunisairauksia seulotaan keliakiapotilailta ja päinvastoin. Virallisia, kansainvälisiä ohjeita ei ole julkaistu keliakian etsimiseksi munuaistautia sairastavilta. Mahdollista munuaissairautta ei myöskään seulota keliakiapotilailta tällä hetkellä. Tutkimustulosten perusteella riski näihin sairauksiin on tärkeää huomioida kyseisiä potilasryhmiä hoidettaessa, sillä yhteys erityisesti keliakian ja IgA-nefropatian välillä vaikuttaa todennäköiseltä.

– Aihepiirin jatkotutkimuksia tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi näiden yleisten sairauksien yhteisistä tekijöistä. Tämä on yksi keino pyrkiä tehostamaan potilaiden seulontaa ja hoitoa tulevaisuudessa, Nurmi toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 24. helmikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Rakel Nurmen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Celiac Disease and Renal Comorbidities tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.2.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija-Leena Kolho Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Tutustu väitöskirjaan.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.