EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa
15.4.2026 08:38:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.

Tutkijat ovat selvittäneet, miten EU:n koulutuspolitiikan verkostoissa käytetään valtaa.
EU:lla on koulutuspolitiikassa koordinoiva rooli. EU ei siis perussopimusten mukaisesti pääsääntöisesti voi esimerkiksi säätää direktiivejä tai asetuksia, jotka suoraan ohjaisivat korkeakoulutusta.
EU:n koulutuspoliittinen ohjaus tapahtuu lähtökohtaisesti epäsuorasti verkostojen kautta. Tutkijat kartoittivat Suomen Akatemian rahoittamassa KNETS-hankkeessa EU:n koulutuspoliittisia verkostoja ja selvittivät, millainen rooli verkostoilla on EU:ssa korkeakoulutuksen kysymyksissä. Tutkimus selvitti nyt ensimmäistä kertaa myös Suomen EU-verkostoja korkeakoulupolitiikassa.
Tutkimuksen tuloksena tutkijoille piirtyi kuva yhtenäisestä ja aktiivisesta Suomen ja EU:n toimijoiden muodostamasta verkostosta, joka jakaa ja muokkaa tietoa, eli käyttää poliittista valtaa. Verkosto kytkee yhteen laajan joukon päätöksentekijöitä, virkahenkilöitä ja sidosryhmiä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että verkostot ovat tärkeitä yhteisen tiedonmuodostuksen kannalta ja siksi niillä on myös valtaa, kertoo tutkimusta johtanut koulutuspolitiikan professori Jaakko Kauko Tampereen yliopistosta.
Koulutuspoliittisten verkostojen valta jää piiloon
Tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet tällä vuosituhannella. Taustalla vaikuttanee osin myös EU:n laajentunut portfolio ja vastuut koulutuksen kentällä.
– Esimerkiksi Erasmus+-ohjelman kautta ohjataan useita aloitteita, ja siihen kytkeytyy myös Eurooppalaiset yliopistot -hanke, arvioi projektin tutkijatohtori Katri Eeva Di Minin.
Verkostot jäävät kuitenkin laajalti piiloon.
– Siksi niiden roolia päätöksenteossa ei välttämättä hahmoteta, Kauko sanoo.
Tutkimuksen mukaan EU:n koulutuspoliittiset verkostot rakentuvat virallisissa tapaamisissa, joissa yksilöt luovat epävirallisia yhteyksiä. Verkostoihin on mahdollista päästä sisälle organisaation edustajana.
– Yksilöt pystyivät saamaan verkostoissa uskottavuutta tutustumalla verkostojen jäseniin epävirallisissa yhteyksissä. Verkostojen ulkopuolisten henkilöiden tarjoamaan tietoon suhtauduttiin epäluuloisemmin, Kauko kuvailee.
– Tiedon arviointi ja valikointi tapahtuivat pitkälti myös päätöksentekoa valmistelevissa, osin epävirallisissa ja osin virallisissa tapaamisissa, joissa poliittisia tulokulmia neuvoteltiin yhteisen kannan löytämiseksi, Eeva Di Minin kertoo.
Tietoon vetoava puhetapa peittää poliittisuuden
Vetoaminen tietopohjaiseen päätöksentekoon on lisääntynyt politiikassa. Kauko kertoo, että tutkimus on osoittanut jo aiemmin, että tämä puhetapa peittää poliittisia arvopohjaisia valintoja.
– Tutkimuksemme vahvisti näkemystä siitä, että tietoon perustuva päätöksenteko on pahimmillaan retorinen keino, jolla peitetään päätöksenteon poliittisuutta, Kauko sanoo.
Tutkijat osoittivat tutkimuksessaan, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.
Tutkimuksessa lähtökohtaisesti kaikkien jakamaa ja kyseenalaistamatonta tietoa olivat lähinnä kansalliset ja EU:n tilastot ja tunnettujen ja arvostettujen toimijoiden, kuten OECD:n, tuottama tieto.
– Muu tieto arvioitiin verkostoaseman tuoman uskottavuuden perusteella, Kauko sanoo.
Näin KNETS-tutkimus tehtiin:
- Tutkimushanke Transnational knowledge networks in higher education policymaking (KNETS) tutki korkeakoulupolitiikan poikkikansallisia tiedon verkostoja.
- Tutkijat kartoittivat Suomeen kytkeytyviä EU:n koulutuspoliittisia verkostoja julkisiin lähteisiin pohjaten ja analysoivat niitä verkostoanalyysilla.
- Tutkimukseen haastateltiin 45 poliitikkoa, virkahenkilöä tai sidosryhmän edustajaa Suomessa ja Brysselissä.
- Tutkijat myös havainnoivat kokouksia kahdessa ministeriön EU-jaostossa ja Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa.
- Tutkimuksen toteuttivat Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan EduKnow-tutkimusryhmän jäsenet Jaakko Kauko, Katri Eeva di Minin, Joni Forsell, Jarmo Kallunki ja Paula Silvén vuosina 2021–2025. Tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jaakko Kauko, kasvatustieteen professori (koulutuspolitiikka), KNETS-hankkeen johtaja, Tampereen yliopisto
p. 050 318 7788
jaakko.kauko@tuni.fi
Katri Eeva Di Minin, tutkijatohtori, KNETS-hanke, Tampereen yliopisto
katri.eeva@tuni.fi
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Tampereen yliopiston 20. journalistiikan työelämäprofessori Olga Smirnova tulee BBC:ltä29.4.2026 10:00:26 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto on valinnut journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2026–2027 Olga Smirnovan. Smirnova on kokenut journalisti, tuottaja ja kouluttaja, jonka erityisosaamista ovat faktantarkistus, OSINT-menetelmät, tutkiva journalismi sekä tekoälyn vaikutukset journalistiseen työhön.
Tampereen yliopistossa kehitetty uusi AI-avustaja auttaa yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälylainsäädäntöä29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tekoälytutkimusryhmä GPT-Lab on kehittänyt tekoälyavustajan, joka auttaa pk-yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälysäädöstä käytännössä. TESSA-tekoälyavustaja auttaa vaatimusten toteuttamisessa ilman juridista erityisosaamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme