Saatavuusongelmia useimmilla teollisuusaloilla – yritysten hankintaketjujen toimivuutta ei enää pidetä itsestäänselvyytenä

Kahden-kolmen viime vuoden aikana globaalien arvoketjujen toiminta on häiriintynyt ehkä pahemmin kuin kertaakaan aiemmin. Häiriöitä ovat aiheuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan, globaali koronakriisi, konttien saatavuusongelmat sekä kohonneet kuljetuskustannukset ja pidentyneet kuljetusajat.

Suurimmat muutokset arvoketjuissa ovat kuitenkin alkaneet näkyä vasta viime vuonna Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ilmenee tänään julkistetusta Etla-tutkimuksesta ”Ovatko globaalit arvoketjut muuttumassa? (Etla Raportti 135)".

‒ Viime vuonna materiaalien, komponenttien ja muiden välituotteiden keskittyminen tiettyihin tuontimaihin on vähentynyt selvästi edeltäviin vuosiin verrattuna. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, johtuvatko viime vuonna koetut muutokset arvoketjuissa ainoastaan Ukrainassa käytävästä sodasta vai siitä, että aiemmin tehdyt muutokset hankintastrategioissa alkavat vasta nyt näkyä kauppavirroissa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Suomessa arvoketjujen häiriöitä koettu useilla aloilla

Suomen teollisuudessa häiriöitä on koettu kaikilla aloilla. Eniten häiriöitä on esiintynyt konepaja- ja kemianteollisuudessa ja vähiten elintarviketeollisuudessa, joskin yli kolmasosa elintarviketeollisuudenkin yrityksistä oli kokenut häiriöitä. Konepajateollisuudessa materiaalien ja osien saatavuusongelmista on kärsinyt jopa neljä viidestä yrityksestä, ja kemianteollisuudessakin kolme neljästä. Palveluyrityksistä etenkin hotelli- ja majoitusalan yritykset ovat kokeneet erilaisia arvoketjuhäiriöitä.

Tähänastiset muutokset arvoketjuissa ovat vielä vähäisiä

Iso osa pienistä ja keskisuurista suomalaisyrityksistä onkin koettanut parantaa toimintavarmuuttaan ja tehnyt muutoksia arvoketjuihinsa. Yleisimpiä keinoja ovat olleet vaihtoehtoisten toimittajien hankinta ja varastojen kasvattaminen – joskin jälkimmäinen on ollut monella väliaikainen keino.

Yritykset myös hankkivat materiaaleja ja osia aiempaa useammasta maasta, vaikkakaan muutos ei ole mittava. Vaikka yrityskyselyn perusteella kotimaisten ostojen osuus olisi kasvanut, koko talouden tasolla näin ei ole käynyt, vaan kotimaasta tehtyjen ostojen osuus pikemminkin laski viime vuonna. Yritykset ovat joka tapauksessa alkaneet miettiä aiempaa enemmän arvoketjuihin liittyviä riskejä, painottaa Etlan Ali-Yrkkö.

‒ Arvoketjuihin tehdyt muutokset eivät ainakaan vielä ole tutkimuksemme perusteella suuresti muuttaneet materiaalien ja osien kauppavirtoja. Voi olla, että muutokset ovat hitaita tai sitten ne jäävät niin pieniksi, että koko talouden tasolla ne jäävät näkymättömiin. Globaalien ketjujen täydellistä toimintavarmuutta ei kuitenkaan enää pidetä itsestäänselvyytenä. Riskejäkin on alettu miettiä, ja se on ehkä tärkein opetus viime vuosien kriiseistä, toteaa Ali-Yrkkö.

 

Ali-Yrkkö, Jyrki – Hirvonen, Johannes – Pajarinen, Mika: Ovatko globaalit arvoketjut muuttumassa? (Etla Raportti 135)

Liitteenä: Kuvio 2.1. Arvoketjujen toimintahäiriöiden yleisyys eri aloilla.

 

Tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.